Voi maita, kaupunkeja suuren Aasian.
Voi Persiin seutuja, voi rikkauttamme.
Voi, kukistettu onnemme on, valtamme.
On kuihtuneena kukka kaunis Persian.
Voi minua, voi murheen sanansaattajaa.
Vaan pakko kertoa se teille, persit, on.
Siis kuulkaa: kärsinyt on maamme tappion.
— — —
On rannat Salamiin ja seudut ympärillä
täyttänyt ruumisvuorin kurja kohtalo.
— — —
Ei nuolet meitä pelastaneet, ei, vaan joukkomme,
kun laivat upposivat, koki turmion.
— — —