HENRIK. Kyllä hän on noussut, mutta hän meni kävelemään.
II ASIANAJAJA. Kohtasimmehan juuri ovella miehen, joka puheli hänen
kanssaan.
HENRIK. Niin, hän tuli vihdoinkin kotiin, mutta hän ei voi oikein
hyvin. (Itsekseen.) Nämä miehet ovat tyhmiä kuin pässit, eivät ne
ymmärrä yskää!
I ASIANAJAJA (hiljaa). Kyllä minä huomaan, veliseni, että tämä mies
tahtoo vähän voitelua; pistäkäämme hänen kouraansa guldeni, niin kyllä
pormestari tulee heti. Kuulkaas, älkää pahastuko, tässä on pari
guldenia, juokaa terveydeksemme.
HENRIK. Ei, hyvät herrat, minä en koskaan ota vastaan lahjoja.
II ASIANAJAJA. Veliseni, mitäs me sitten teemme, täytyy kai tulla
toinen kerta.
HENRIK (viittaa käsillään). Hei, herrat, teillähän on kova kiire.
Teidän tähtenne otan minä vastaan nuo kaksi guldenia, muuten voisitte
luulla, että minä pröystäilen, ja meidän talo joutuisi siten huonoon
huutoon.
I ASIANAJAJA. Kas tuossa on kaksi guldenia, jollette niitä halveksi,
olkaa nyt hyvä ja toimittakaa, että pääsemme pormestarin puheille.
HENRIK. Nöyrin palvelijanne, teidän tähtenne minä teen kaiken
voitavani. Tosin pormestari jo on terve kuin pukki, mutta ei kuitenkaan
niin voimissaan, että saattaisi puhua kenen kanssa tahansa. Mutta mitä
teihin, herrat, tulee, niin se on eri asia. Suvaitkaa odottaa hetkinen,
herrat, niin minä ilmoitan teidän tulonne. Mutta kas, siellä koputtaa
taas joku. Hyvä mies, ketä te tahdotte tavata?
MUUAN MIES (kouraisten housuntaskuaan). Tahtoisin mielelläni saada
kunnian puhutella pormestaria.
HENRIK (hiljaa). Kas se mies ymmärtää yskän ja kouraisee heti
taskujaan. (Ääneen.) Kyllä, herra, kyllä hän on kotona, pääsette heti
hänen puheilleen.
(Henrik ojentaa kätensä, mutta toinen vetää taskustaan
rahan asemesta kellonsa ja sanoo:)
MIES. Kas, kello on jo neljä.
HENRIK. Ketä te tahdoitte tavata?
MIES. Pormestaria.
HENRIK. Herra, hän ei ole kotona!
MIES. Sanoittehan äsken, että hän on kotona.
HENRIK. Saattaa niin olla, herra, mutta minä sanoin väärin.
(Mies menee.)
HENRIK (hiljaa). Kas vaan sitä kitupiikkiä. Saatpas nähdä, ettei
pormestari ole vain niin orrelta otettavissa. (Asianajajille.) Nyt minä
ilmoitan heti teidän tulonne.
I ASIANAJAJA. Kas vaan sitä poikaa, kuinka se jo on ovela toimessaan.
Pidä nyt vakavaa naamaa, veliseni, meidänhän on pantava alkuun tämän
kunnon kannunvalajan kiusaaminen. Toverimme sitten jatkavat ilvettä
päähän asti. -- Mutta kas tuolta hän tulee.