Näitä hajanaisia sanoja tosin ei ollut monta, mutta niitä oli enemmän
kuin tavallinen nukke osaa puhua.
Tällä ihmeellä oli kuitenkin luonnollinen seuraus, sillä kun
mustalaisnainen näki päivän syysauringon laskevan länteen, näki hän sen
Smedjegårdin vankilan ristikkojen takaa. Useana vuonna hän näki samasta
paikasta auringon nousevan ja laskevan, mutta ei yksikään sen säteistä
tunkeutunut hänen paatuneeseen sydämeensä.