TUTTU: Hyvää ruokahalua vain!
ILTA (Heidän jälkeensä): Minusta se haiskahti kovin pohjaan palaneelta.
EULALIA, FEEDI ja LAILA (Menevät verannalle, jossa Tyyrakin liittyy
heidän seuraansa syömään. Riikka jää sinne vaunuineen myös.)
FIINA (Tulee samassa oikealta, paiskaten salin lattialle koko
sylillisen patjoja y.m. sänkyvaatteita): Tuossa ne nyt ovat!
(Levittelee patjoja.) Minnekä ne vuoteet nyt sitte laitetaan?
TUTTU: Fiina odottaa nyt edes siksi kuin vieraat ovat ehtineet syödä.
FIINA: Vielä tässä mitä? Milloinkas minä sitte itse makuulle pääsen?
(Verannalta kuuluu kovaäänistä puhelua ja nurinaa, ylinnä
Feedin ääni: "Ihan pohjaan palanut! Ihan pohjaan palanut!")
ILTA: Kuule, Tuttu! Minä olin oikeassa.
TUTTU (Fiinalle): Ihanko Fiina todellakin poltti munakokkelin pohjaan?
FIINA: Rouvan äitihän sen munakokkelin laittoi, enkä minä.
TUTTU ja ILTA (Toisiaan syleillen ja nauraen): Voi, sitä mammaa, sitä
mammaa!
FEEDI (Avaten peräoven): Herrasväki on hyvä ja tulee itse syömään
munakokkelinsa nyt!
FIINA: Herrasväki syö vain! Minä kyllä laitan muille uutta ja parempaa.
(Naurua.)
SAIMA (Tulee samassa oikealta, syli täynnä tyynyjä): Tässä on vielä...
(Paiskaa kantamuksensa häneen selin seisovan Fiinan päälle, jota ei
tyynyjensä takaa huomaa, kaataen niillä Fiinan ennen tuotujen patjojen
päälle, mutta kaatuen samalla itsekin samaan kasaan.)
SAIMA ja FIINA (Huudahtaen yht'aikaa.) Herra Isä, siunaa ja varjele!
TUTTU ja ILTA (Huudahtaen myös): Siunaa ja varjele! (Auttavat Saimaa
ylös.)
Esirippu.