SAIMA: Kuin Klinkovströmin joukko? Kyllä.
ILTA: Vaikka meidän heidän tähden näin täytyi odottaa asemalta
päästäksemme.
TORSTI: Siellähän aina tapaa hevosia tarpeeksi olla.
TUTTU: Niin.
ILTA: Vaan nyt ei ollut... yhtään muuta.
SAIMA (Alakuloisesti): Ja toisen harmin perästä kohtasi meitä täällä
heti toinen.
ILTA (Samoin): Täti Eulalia, niin!
TUTTU (Samoin): Minkäs me sille voimme?! Hän tuli aivan odottamatta.
TORSTI (Autuaallisesti): Elämässä, rakkaat ystävät, eivät harmit lopu
koskaan!
SAIMA (Varmasti): Siinä sinä toden sanoit, Torsti!
ILTA (Heittäytyen Torstin kaulaan): Oi, Torsti raukka! Minun on sinua
niin sääli, niin sääli! Oikein minua itkettää. Tiedäthän, kuinka paljon
sinua rakastan, rakas lankoni?!
TORSTI (Taputtaen Iltaa selkään): Kiitän sinua, rakas kälyni,
myötätunnosta! (Myös itkuäänellä.) Mutta sillehän ei mahda mitään, ei
mitään.
SAIMA (Syleilee häntä yhdessä Illan kanssa): Minäkin otan osaa sinun
onnettomuuteesi, rakas vävyni!
TUTTU (Liittyen yhteiseen ryhmään ja syleilyyn): Kuinka rakkaita,
kuinka helliä ja hyviä te olette kaikki, kaikki, kaikki!
FEEDI (Ilmestyy peräovelle): Mikäs sukulaisten kohtaus täällä on,
josta tuommoista pirinää ja lirinää kuuluu?! Häh-häh-häh-häh! (Ryhmä
hajaantuu ja kaikki pyyhkivät silminään, eri puolille kääntyen.)
LAILA (Joka on asettunut Feedin taakse): Todellakin! Kaikki
kyyneleissä!!
FEEDI (Edeten keskelle salia ja ojentaen toisen kätensä Saimalle,
toisen Illalle.) Päivää sitte, ell'ette ole tulleet meidän kesäiloamme
pilaamaan!
SAIMA ja ILTA (Koskettavat jotenkin kaukaa ja kylmästi Feedin käsiä
kukin taholtaan, lausuen samalla kertaa): Päinvastoin, päinvastoin ihan.
LAILA (Joka tervehtii ensin Saimaa ja sitten Iltaa): Hauska tavata
teitä sitte.
FEEDI: Top, top! Kuinka niin päinvastoin? Mitä te sillä tarkoitatte?
Minä vainuan siinä sotajuonta. Ettäkö..?
LAILA (Hoksaten): Niin, ettäkö...?
SAIMA ja ILTA (Yht'aikaa): Niin juuri.
LAILA ja FEEDI (Yht'aikaa) Mitä: niin juuri?
SAIMA ja ILTA (Yht'aikaa): Sitä, mitä te tarkoititte.
LAILA ja FEEDI (Yht'aikaa): Mitäs me sitte tarkoitimme? Mitä?
SAIMA ja ILTA (Yht'aikaa): Kysykää itseltänne!
FEEDI: Ei, ei, ei mitään verukkeita.
LAILA: Ei, ei. Mitä me sitte tarkoitimme?
FEEDI: Minä kysyn, mitä me tarkoitimme? Vastatkaa?