III.

Näet, ihmishengen vapauden valtakunta

Se taisteluist' on nouseva vasta.

Mut useat on uupuneina nukkuneet,

Ja sadat ovat sotateillä hukkuneet,

Ja tuhat on orpolasta.

On tuhatmäärät turvatonta orpolasta

Ja osatont', onnetonta.

Te veljenkättä vaimeloisen antakaa,

Ja pimeähän valoa kantakaa,

On pimeätä pirttiä monta!

On pimeätä, valotonta pirttiä monta,

Ja rintaa turtumillaan.

Te lämpöä luomahan rientäkää,

Ja lemmettömän elontietä lientäkää,

He kostavat siunauksillaan.

He kostavat hyväntyön siunauksillaan,

He kostavat töin sekä toimin.

He kostavat tahdoin tarmennein

Ja katsehin kirkkahin, varmennein,

Ja vapaan hengen voimin.

Runoja: Uusi sarja · 第 19 / 67 题