MIKSI EI TAPETTAISI SAKSATTARIA?

Siinä problemissa ei ole mitään hämärää. Nuo saksalaiset voitiin

surmata yhdessä silmänräpäyksessä, mutta syntyäkseen he olivat

vaatineet naiselta kolmen neljännesvuoden työn ja teurastettaviksi

kypsyäkseen kahdeksantoista vuoden ajan. Muuta ei tarvitse tehdä kuin

tappaa 75 prosenttia kaikissa Saksan naisista, jotka ovat 60 vuotta

nuorempia. Silloin voimme jättää Saksalle sekä laivaston että rahat ja

sanoa "Pidä hyvänäsi." Miksi ei kannattaisi koettaa, jos kerran aiotte

ruveta siksi, mitä nimitätte nietzscheläiseksi yli-ihmiseksi? Sota ei

ole mikään tunneasia. Muutamat sanomalehdistämme valittavat, että

saksalaiset surmaavat haavoitettuja ja ampuvat kenttäsairaaloita ja

Punaisen ristin ambulansseja. Samat sanomalehdet julkaisevat

palstamäärin vahingoniloisia selontekoja siitä, etteivät meidän

haavoittuneemme välitä vähääkään nykyaikaisista ampumahaavoista, vaan

toivovat pääsevänsä takaisin rintamaan viikon kuluttua; minun

mielestäni ei voisi suoranaisemmin kehottaa saksalaisia surmaamaan

haavoittuneita. Mutta naisen tappaminen ei ole pelkurimaisempaa kuin

haavoittuneen miehen surmaaminen. Ja on olemassa vain yksi ainoa syy,

minkä vuoksi on rikollisempaa surmata nainen kuin mies ja miksi naisia

on säästettävä ja suojeltava miesten antautuessa alttiiksi. Syynä on

se, että naisten tuhoutuminen on yhteiskunnan tuho. Miehet ovat

verraten merkityksettömiä; surmatkaa 90 prosenttia Saksan miehistä,

niin jäljellä olevat 10 prosenttia voivat kansoittaa maan uudelleen.

Mutta jos surmaatte naiset, niin _delenda est Carthago_. Mutta juuri

näin toivovat meikäläiset militaristit Saksalle käyvän. Sen vuoksi syy,

joka estää surmaamasta naisia, pakottaa tässä tapauksessa juuri

ryhtymään siihen. Miksi ei? Militaristiselta katsantokannalta, jonka

mukaan vihollinen on tehtävä taisteluun kykenemättömäksi, ei ole

mikään vastaus mahdollinen. Jos tahdotte tehdä hänet taisteluun

kykenemättömäksi, niin siinä on keino ja ainoa tehokas keino. Meidän ei

todellakaan pidä sanoa Kaiseria ja von Bernhardia tuon tarunomaisen

Nietzschen oppilaiksi, kun he joko eivät ole huomanneet tai kammoavat

moista räikeätä "biologista välttämättömyyttä". Pari vikisevää

hurskasta sentimentalistia, jos suvaitsette. Mutta yli-ihmisiä! Lorua!

Oi, sanomalehti-veljeni, jos teidän täytyy parjata preussilaisia, niin

sanokaa heitä keikarien kaitsemiksi lampaiksi, sanokaa heitä

ratsastaviksi kerjäläisiksi, sanokaa heitä makkaransyöjiksi, kuvatkaa

heidät hyvään vanhaan englantilaistapaan silmälasit nenällä, villahuivi

kaulassa, nukkavieru päällystakki möhömahan suojaksi napitettuna,

puhaltamassa kontrabassoa kiertelevässä soittokunnassa. Mutta älkää

käyttäkö heidän kunniakseen yli-ihmisen sankarinimeä tai julistako

suuremmoisiksi konnantöiksi ja Miltonin Luciferille ominaisiksi

sellaisia tavallisia väkivallan ja himon tekoja, joita voi suorittaa

mikä juopunut heittiö tahansa poliisin ollessa loitolla ja joille ei

mikään moninkertaistuttaminen voi tuottaa suurempaa arvoa. Mitä

Nietzscheen tulee (joka puolalaisena vihasi Preussia ja sai samalla

mitalla takaisin), niin sanokaapa, milloin hän kehotti saksalaisia

alistumaan siihen, että heitä ajaisivat miljoonittain teurastettaviksi

kuin lampaita nuoret pölkkypäät, jotka, ollen enimmäkseen

kykenemättömiä itse lukemaan kymmentä lausetta filosofisesta

tutkielmasta vaipumatta heti uneen, antavat yhtä oppimattomien

sanomalehtimiesten vakuuttaa, että hän saavutti suuren maineensa

sepittämällä halpahintaista evankeliumia öykkäreille? Näin meidän

kesken sanoen olemme mekin sivistymätöntä kansaa; mutta pitäkäämme

ainakin kielemme kurissa asioista, joita emme ymmärrä, ja varokaamme

sanomasta koko Europalle, että englantilaisten luulon mukaan Parsifalin

säveltäjä oli militaristipreussilainen (hän oli maanpakoon karkoitettu

vallankumouksellinen), että Nietzsche oli Wagnerin oppilas (Nietsczhe

piti enemmän ranskalaisen Bizet'n musiikista), ja että Kaiser on

Nietzschen oppilas (tämä olisi voinut nauraa ylenkatseellisesti hänen

lapselliselle hurskaudelleen).

Järjen sanoja sodasta: Englantilaisen "kapinoitsijan" arvostelua · 第 34 / 54 题