III.

a) Neitonen (uottaissa).

Kukku Kultainen Käkönen

Hälkyttele hietarinta,

Papurinta paukuttele

Saran mansikka sanele:

Käynkö minä wiikon willa-piäänä,

Kauwan karwakassikkana?

Käynkö wuuen tahi kaxi,

Waan käyn kaikehen ikääni?

Tahik' ei täyttä tätä wuotta?

Tuo Jumala tuota miestä,

Jonka sormuxet sopisi,

Rinta-ristit kelpoaisi

Joka naija nakkojaisi!

Ällös tuhma tullekkohon

Kewy-kanta keikuttohok';

Kuin ei tullek tuuhiammat

Koriammat kohte käynek,

En minä sinä ikänä

Kuunna kullan päiwinääni,

Nuku nurjuren nutulle

Painu paikka-kukkarolle,

Raja-kenkälle rakastu.

Waan kuin Tuttuni tulisi

Ennen nähtyini näkyisi,

Wirstan wastaan menisi

Peninkulman pepeltäisin.

Tuollen kaulahan kawaisin

Jos ois kaula kalman luissa,

Tuollen suuta suikkajaisin

Jos ois suu suen weressä,

Tuollen kättä käppäjäisin

Jos ois kiäärme kämmen piäässä,

Tuollen wiereni menisin

Jos ois vierus wertta täysi.

Tie Jumala purje tuulta

Eli ratki raswa tyyntä,

Ettei tuon Poloisen Pojan

Sormet soutaissa kuluisi!

Käet on wettä wellotessa

Sormet suotta soutellesa.

Kussa lienet Kultueini

Muualla missä Marjueini?

Liekö muaalla wai merellä

Waan lie Ruotsin rantaisille?

Saran salmissa sywissä.

Jutin jalassa pahassa?

Jos' on werta piäälä polwen.

Tehkäm liitto Lintuseini

Sala-kauppa Kaunoseini

Ettei jälki jäällä näwyk

Jäälä nisku iljaneilla!

Tule tuuli, lähe laiwa,

Suaata saana sille muaalle

Kussa kultain kuunteloopi

Kasa-kenkä kassonoopi!

Jos ois tuuli mielellissä

Ahawainen kielellissä

Sanan toisi, sanan weisi,

Sanan liijan kiikuttaisi.

b) Akka.

Wiikon uotin wihkihitä

Kauwan kaunista walihtin,

Wiimen sain wihaisen miehen

Liha-syöjä, Luun puria,

Weren uuwelta wetäjä,

Piti wissa wieresseini

Nahka ruoska naulahalla,

Pois on potki uutimesta

Alta waipajan alahte.

Niin on minunkin miehelle!

Kätty karttu kainalossa

Settu säiwes olka piäällä,

Jolla lyywä kolkkojoopi.

c) Ukko.

Pahoin tein poloinen poika

Omalleini Waimolleini;

Syrin söi, selin makaisi,

Kuin tupahani tuloopi

Muotoansa mulisteloo,

Silmiänsä wiäärettellöö.

Wihta on wiäänätty kätessä

Kopra tukkia haroopi.

Josma wasta Waimon saisin

Sylisseini kanteleisin

Suuta sunkin suikkajaisin.

Pieniä Runoja Suomen Pojille Ratoxi · 第 18 / 27 题