On pyhän Sophien juhla, se on minun juhlani, minun nimeni on sisar
Sainte-Sophie.
Julien antoi minulle yöllä nimipäiväni johdosta pienen sormuksen, jossa
on punainen kivi. Sormukseen hän oli kiinnittänyt pienen paperiliuskan,
mihin oli kirjoittanut: "Oi rakas pikku Pyhä-Sophieni, olet kuin
Konstantinopelin kaunis kirkko, kuin ihana, kullattu mosaiikki,
kallis-arvoinen epäuskoinen kirkko, temppeli täynnä myskiä, suitsutusta
ja ruusuja, olet kuin sulttaanin hyväilemä nunna, olet aivan kuin minun
rakas, pyhä Sophieni, joka huumeissaan kylpee päivänpaisteessa Bosporin
rannalla..."