Hän ei usko Jumalaan. Yhä vieläkään en voi käsittää; sanoin hänelle:
-- Mutta kun on olemassa koko ääretön avaruus jonka Jumala on luonut,
ja Herramme uhrityö, ja evankeliumit, ja kaikki ihmeet ja pyhimykset,
ja kappelimme ja sisarkuntamme, ja papit ja äiti prioritar, ja me?
Hän nauroi vielä, mutta hellästi. En ymmärrä; vaan sentään se ei minua
suututtanut, tunnen hyvin, että miehet voivat olla sellaisia. Lääkäri,
joka tulee hoitamaan meitä, jos joku meistä sairastaa, ei myöskään
pelkää Jumalaa; ja hän on viisaampi ja parempi kuin rippi-isä. Julien
ei usko Jumalaan, vaan hän uskoo muuhun käsittämättömään: hän sanoo
olevansa panteisti, ja että pikku jumalia on kaikkialla.
Yö oli polttava, meidän oli hyvin lämmin, mutta heikko tuulahdus
puhalsi ikkunan kautta kammioon, ja kun meidän myöskin oli jano, joimme
hieman jääkylmää vettä, jota on savimaljassani.
Julien joi suurella mielihyvällä ja sanoi:
-- Nähkää, pieni siskoni, vilpoisuus on myöskin pieni jumala...