[Strategia = sotatiede.]
Se valmisteleva valtiollinen ja strateegillinen urkkimistyö, jota
saksalaiset harjottivat ennen nykyiseen sotaan ryhtymistään, ei ole
vastannut niitä toiveita, joita niin mainioon järjestelmään voi
kiinnittää. Niin suunnattomilla rahasummilla, kuin vakoilutoimeen
uhrattiin, olisi Saksan pääesikunnan voinut luulla hankkivan itselleen
vaikuttavassa asemassa olevain henkilöiden avustusta, jotka olisivat
kyenneet piirtämään paljon täydellisemmän asteikon vihollismaissa
vallitsevasta valtiollisesta mielialasta, kuin mihin sen nykyiset
asiamiehet itse teossa kykenivät.
Kaikki yritykset saada Englannissa aikaan työlakkoja juuri ratkaisevana
ajankohtana eivät ottaneetkaan menestyäkseen. Saksalaisilla oli suuret
ajatukset vaikutusvallastaan Egyptin ja Intian muhamettilaiseen
väestöön, jonka keskuudessa he toivoivat synnyttävänsä levottomuutta,
jopa kapinoitakin; mutta he eivät olleet tällöin tunteneet tarpeeksi
hyvin itämaita ja niiden kansojen mielialaa Englantia ja Saksaa
varsinkin Saksaa kohtaan.
He pitivät vallan varmana, että Irlannin kysymys synnyttäisi
varsinaisen kansalaissodan, joka sitoisi suuren osan Englannin
maajoukoista kotimaahan ja estäisi niiden käyttämistä muualla.
[Eipä siitä muuten paljon puuttunutkaan. Lat. huom.]
He eivät olleet ottaneet lukuun sitä mahdollisuutta, että buurit ja
englantilaiset saattaisivat toimia käsi kädessä Etelä-Afrikassa. He
eivät olleet uskoneet, että Englannin joukkoja voitaisiin siirtää
sieltä Europaan; vielä vähemmän, että Etelä-Afrika lähettäisi omat
joukkonsa taistelemaan Saksan afrikalaista siirtomaavaltaa vastaan,
niin että ensinmainitut, säännölliset armeijaosastot voitiin kulettaa
Englantiin vahvistamaan kotiarmeijan rivejä.
He kuvittelivat, että Englannin merentakaiset siirtomaat muka olivat
liian heikosti varustetut ollakseen miksikään hyödyksi alkavassa
jättiläiskamppauksessa. He eivät tulleet ajatelleeksikaan, että
Englannin nuoriso kymmenin ja sadointuhansin rientäisi lippujen alle;
että nimenomaan se seikka, että englantilaisen nuorison kasvatus,
luonne ja urheilunharrastus on omiaan tekemään siitä mainioita
sotilaita, salli tämän maan polkea kamarastaan yhäti uusia armeijoja
toisensa perästä, sitte kun verileikkiin täydellä todella oltiin
ryhdytty ja yleisen asevelvollisuuden välttämättömyys havaittu todeksi.
Kaikkien näiden seikkain olisi pitänyt olla jo ennäkolta selvillä, jos
saksalaiset olisivat älynneet käyttää toimitsijamiehinään ylemmässä
yhteiskunta- ja sivistystasossa olevia henkilöitä.