muissa kirjoitus oli niin rappeutunut, että ne jätettiin eräälle
akatemianjäsenelle, jotta hän ottaisi selkoa niiden todennäköisestä
sisällöstä. Hänen kerrotaan monta unetonta yötä vietettyään ja suurta
vaivaa nähtyään tehtävän suorittaneen ja aikovan Don Quijoten kolmatta
matkaanlähtöä odottaessaan ne julkaista.
Forse altri canterá con miglior plettro.[54]
SELITYKSIÄ.
[1] Minomicóna, Micomicán. Näiden nimitysten kantasana on erästä
pitkähäntäistä apinaa merkitsevä mico.
[2] saan muuttumaan valkoisiksi tai keltaisiksi: hopea- tai
kultakolikoiksi.
[3] Pegasos-hevonen. Pegasus, kuten tiedämme, oli Medusan verestä
syntynyt siipiratsu, josta myöhemmät runoilijat tekivät tunnetun
runoratsun.
[4] Mauri Muzaraque on suuresta maineestaan huolimatta painunut syvään
unohduksen yöhön.
[5] Zuleman kumpu sijaitsee lounaiseen Ptolemaion mainitsemasta
Complutumin kaupungista, jonka paikalla on Alcalá de Henaresin
kaupunki, missä syntyi Miguel de Cervantes Saavedra.
[6] Meotis-järvi: nykyinen Asovin meri, roomalaisten Maeotis.
[7] Don Azote, Don Jigote. Azote = piiska; jigote = hakattu liha.
[8] sopiihan lahja hihaan pääsiäisen jälkeenkin. Munkkiveljet keräsivät
avaroihin hihoihinsa lahjoja, joita varsinkin pääsiäisenä saattoi
kertyä runsaasti.
[9] ken hyvän saa ja huonon valitsee jne. Sananlasku kuuluu: »Quien
bien tiene y mal escoge, por mal que le venga no se enoje». (Ken
valitsee huonon, vaikka omistaa hyvän, älköön panko pahakseen, jos käy
huonosti.) Sancho muuttaa sananlaskun jälkipuolen aivan mielettömäksi.
[10] Gonzalo Hernandez (Fernandez) de Córdoba (1443—1515), kuuluisa
espanjalainen sotapäällikkö, joka saavutti suuren maineen taisteluissa
maureja vastaan sekä Italian-sodassa, missä hänen saamansa voitot
takasivat Espanjalle Napolin kuningaskunnan omistuksen.
[11] Diego Garcia de Paredes (1469—1533): suuren kokonsa ja valtavien
ruumiinvoimiensa vuoksi suurta kansansuosiota saavuttanut espanjalainen
sotaurho.
[12] nainen, josta Viisas puhuu jne. Viisas on tietenkin Salomo,
jonka Sananlaskujen 31. luvun 10. värsystä löydetään kysymys: »Kuka
löysi kunnon vaimon?» Cervantesin käyttämä sanamuoto viittaa Vulgatan
tekstiin (Mulierem fortem quis inveniet?).
[13] Luigi Tansillo (Tansello): aikoinaan — hän eli 1510—1570 —
kuuluisa italialainen runoilija. »Pyhän Pietarin kyynelet» oli
kääntänyt kastiliankieleen mm. Luis Gálvez de Montalvo, Cervantesin
hyvä ystävä.
[14] kertoo tehneen sen maljakokeen jne. Maljakokeesta kertovat
vanhat kansantarinat, ja Ariosto on käyttänyt aihetta »Raivoisassa
Rolandissaan». Eräs ritari (ei mikään »yksinkertainen tohtori»,[15]
kuten Cervantes sanoo), jonka linnaan, Mantuan seuduille, Roland oli
yöpynyt, näytti tälle ilta-aterian päätyttyä ihmeellisen maljan, jonka
sanoi ilmaisevan aviomiehelle, oliko vaimo uskollinen vai ei: jos oli,
niin mies voi maljasta onnekseen juoda, ellei, niin viini valahti hänen
rinnoilleen. Roland kieltäytyi kokeeseen rupeamasta, sanoi tietävänsä,
että nainen on heikko, ja tahtovansa säilyttää oman luottamuksensa
lujana:
»Mia donna e donna, ed ogni donna e molle:
Lasciam star mia credenza come stasse».
[15] »Yksinkertainen tohtori», joka tosin ei joutunut tekemisiin
taikamaljan kanssa, esiintyy myös Arioston runoelmassa ja edustaa
hänkin mieletöntä uteliaisuutta, joten on hyvin ymmärrettävää, että
Cervantes sekoitti yhteen nämä kaksi eri kertomusta.
[16] Danaë: Kuningas Akrision ainoa tytär, jonka hänen isänsä sulki
torniin siten ehkäistäkseen kaameiden ennustusten vuoksi estettävältä
näyttävän suvunjatkumisen. Zeus lankesi kultasateena vanki-neidon
helmaan, ja siitä syntyi Perseus.
[17] niiden neljän s:n lisäksi, jotka jne. Tarkoitetaan sanojen
sabio (viisas), solo (yhtä ainoata palvovainen), solicito (uuttera,
huolellinen palvonnassaan) ja secreto (vaitelias) ilmaisemia hyviä
rakastajan-ominaisuuksia. — Tekstissä oleviin lemmen-aakkosiin nähden
huomautettakoon, että niiden suomenkieliseen asuun saattaminen tuottaa
vaikeutta vasta, kun ehtii ö:hön, jolla alkavia sanoja kielessämme on
vähänlaisesti. Olisi ehkä kelvannut »öykkäri», koska se merkitsee mm.
pohattaa, mutta mieluummin valitsin sentään »öntyrin», joka tarkoittaa
»voimallista henkilöä» (Lönnrotin Lisäwihko s. 210: »stark l. kraftfull
person»). X:n poisjättämisen perustelu (»koska se on karhea äänne»)
tuntuu sitäkin pätevämmältä, jos muistamme, että tällä kirjaimella
merkittiin espanjankielessä aikaisemmin äännettä, jonka merkkinä
nykyisin on j, siis tuota esim. Don Quijoten nimessä esiintyvää
äännettä, jota lausuttaessa sopii ja tulee kurkkua karahduttaa.
[18] uutena ja ahdistettuna Penelopeiana. Tarvitseeko selittää, että
P. oli Odysseun jalo puoliso, kaikkien uskollisten aviovaimojen
klassillinen perikuva?
[19] että hänellä oli puolisonaan uusi Portia jne. Marcus Junius
Brutuksen puoliso P. oli jalo ja uskollinen roomalainen aviovaimo.
[20] Leonela otti... viiniä ja pesi sillä haavan jne. Francisco
Rodriguez Marin huomauttaa kommentaarissaan, että sokea mies,
rikottuaan ruukunsirpaleilla Lazarillon poskipäät, käytti voiteena
viiniä, ja mainitsee viinin parantavaa voimaa tähdentävän espanjalaisen
lauseparren: »Maldita la llaga que el vino no sana!» (Kirottu se haava,
jota ei viini paranna!) Siitä ei pahasti eroa suomalainen: »Jos ei
viina ja sauna auta» jne.
[21] hirmuisesta taistelusta nahkaisia punaviinileilejä vastaan
jne. Sellainen »leili» eli cuero ei ole mikään pikkunassakka, vaan
kokonainen häränvuota, josta on leikattu pois pää ja jalat polvia
myöten; vuota ommellaan umpeen ja siihen sovitetaan tarpeellinen ruoti,
henkuri ja laskuhana. Ei siis ihmekään, että moinen kuvatus saattoi Don
Quijoten silmissä ja käsissä muuttua päättömäksi jättiläiseksi.
[22] monsieur de Lautrec Suurta sotapäällikköä Cordoban Gonzalo
Fernandezia vastaan jne. Tässä Cervantesin muisti kuuluu pettävän:
Lautrecin saapuessa Napolin kuningaskuntaan Suuri sotapäällikkö oli jo
aikoja sitten palannut Espanjaan.
[23] kylläpähän nähdään, kun munia paistetaan jne. Tämä sananparsi
näyttää olevan peräisin vanhasta Melchor Santa Cruzin julkaisemasta
juttukokoelmasta »Floresta española». Eräässä siihen sisältyvässä
tarinassa kerrotaan, kuinka kuljeksiva hiilikauppias myy muutamalle
eukolle korillisen hiiliä ja pistää salavihkaa eukon paistinpannun
tyhjään koriinsa. Eukko kysyy, ovatko hiilet tammipuun hiiliä ja muuten
hyvää laatua, ja varas vastaa: »Kyllä näette, kun munia paistatte.»
[24] päätti lähteä Intiaan. Intia (Las Indias) merkitsi »Länsi-Intiaa»,
nykyisin sillä nimellä mainittuja saaria ja espanjalaisten valloittamaa
Amerikan manteren osaa.
[25] Alessandria della Paglia: Pohjois-Italiassa sijaitseva
linnoituspaikka.
[26] olisin voinut toivoa... saavani jonkin meriseppelen. Meriseppelen
l. laivaseppelen, corona navalis, roomalaiset antoivat merivoiton
saavuttaneelle päällikölle.
[27] Juan Andrean amiraali-laiva. Tämä Juan Andrea oli Giovanni
(Gianettino) Andrea Doria, kuuluisan genovalaisen merisankarin
veljenpoika.
[28] Don Alvaro de Bazán (1526—1588), mainio espanjalainen amiraali.
[29] pakeni arnautiksi puettuna. Arnautti = albanialainen.
[30] mitä oli jäänyt jäljelle »Luostariveljen» rakentamasta jne.
»Luostariveli», El Fratin (ital. sanasta fratino, joka oli munkkien
pilkkanimi), oli italialaissyntyinen linnoitustenrakentaja Giovanni
Paleazzo.
[31] espanjalainen sotilas, jonka nimi oli Saavedra: Cervantes itse.
[32] tuhatviisisataa zoltania. Zoltani (soltani), »sulttaanin raha»,
turkkilainen kultaraha, eri paikoissa ja eri aikoina arvoltaan
erilainen (16. ja 17. vs. siihen laskettiin 140 asproa, jotka
vastasivat suunnilleen 9 pesetaa).
[33] maurilaisia bagarinoja. Bagarinojen (arabialaisesta sanasta bahari
= merimies) nimellä mainittiin vapaita soutajia, jotka saivat työstään
palkan (siis ei kaleerivankeja).
[34] Cava rumia. Cervantesin mainitsema nimen selitys on
kansanetymologiaa. — Puheenaoleva »kehno kristitty nainen» oli I
nidoksessa mainitun Ceutan kreivin Julianin tytär.
[35] Palinurus: Aeneaan aluksen perämies, joka uneen uupuneena syöksyi
mereen ja hukkui.
[36] kolmikasvoinen taivaanvalo: kuu (ensimmäinen neljännes, täysikuu,
viimeinen neljännes), Horatiuksen diva triformis.
[37] sille kevytjalkaiselle kiittämättömälle jne.: viittaus Apollon ja
Daphnen mytologiseen taruun.
[38] hän huomasi yht'äkkiä joutuneensa Agramanten leiriin. Tarinan
kertoo Ariosto. Arkkienkeli Mikael lähettää eripuraisuuden jumalattaren
pakanakuninkaan Agramanten leiriin siten auttaakseen Parisissa
piirityksessä olevaa Kaarle-keisaria.
[39] sicut erat in principio: »niinkuin oli alussa» (t. alkujaan).
[40] ennenkuin pakenevan nymfin vainooja ehtii jne. Vainooja ja nymfi:
Apollo ja Daphne.
[41] Kertomus Rinconetesta ja Cortadillosta: Eräs niistä novelleista,
jotka Cervantes myöhemmin julkaisi nimellä Novelas ejemplares.
[42] Villalpandon Summulat. Segovialainen Gaspar Cardillo de
Villalpando, mainio teologi ja Alcalán yliopiston opettaja, julkaisi
v. 1557 teoksen _Summula summularum_, joka oli mainitussa opinahjossa
dialektisten opintojen virallisena tekstinä.
[43] Intian papin Johanneksen mailla. Tätä Johannesta, jonka Cervantes
mainitsee jo aikaisemmin pitivät ranskalainen historioitsija Joinville
(13 vs.) ja italialainen matkailija Marco Polo historiallisena
henkilönä, jonka Aasiaan perustaman valtakunnan muka valloitti suuri
Dshingiskhan (v:n 1200 tienoilla).
[44] kolme tragediaa (La Isabela, La Filis, La Alejandra). Niiden
tekijä oli Lupercio Leonardo de Argensola (1559—1613), jonka muisto
on säilynyt tämän Cervantesin maininnan vuoksi pikemmin kuin hänen
heikonlaisten kirjallisten tuotteittensa nojalla.
[45] Kostettu kiittämättömyys (La Ingratitud vengada), Numanda (La
N.), Kauppias rakastajana (El Mercador amante), Suopea vihaajatar (La
Enemiga favorable). Ensimmäinen oli Lope de Vegan, toinen Cervantesin,
kolmas Gaspar de Aguilarin ja neljäs tuomioherra Francisco Tarregan
kirjoittama.
[46] eräs meidän kaikkein nerokkaimpia kirjailijoitamme: Lope de Vega,
jota C:n kritiikki tässä nähtävästi muutenkin koskee.
[47] lusitanialainen Juan de Merlo jne. Don Quijote mainitsee
tarunomaisia ja todella eläneitä henkilöitä. Juan de Merlo, Pedro
Barba, Gutierre Quijada, Fernando de Guevara, Suero de Quinones, Luis
de Falces ja Gonzalo de Guzmán kuuluvat jälkimmäiseen ryhmään.
[48] arkkipiispa Turpin: aikaisemmin mainittu.
[49] portit hyasintteja. Hyasintti merkitsee tässä erästä jo Raamatussa
mainittua väriltään kirkkaanpunaista (t. oranssinkeltaista) jalokiveä.
[50] kohtelit nöyrästi ylpeitä ja kopeasti nöyriä. »Suu sanan
erehdyttää»; Sancho tulee murheessaan määritelleeksi herransa
käyttäytymisen päinvastoin kuin oikeastaan olisi pitänyt.
[51] Manchassa on tapana, että nainen ottaa miehensä sukunimen. Muualla
Espanjassa oli ja on yleistä, että vaimo säilyttää oman sukunimensä,
johon hän voi liittää miehensä nimen; Sanchon puoliso olisi saattanut
olla nimeltään Juana Gutierrez de Panza (tai Teresa Cascajo de Panza —
romaanin toisessa osassa hän näet saa säännöllisesti nimen Teresa ja
väittää itse tyttönimensä olleen Teresa Cascajo).
[52] Manchan kaupungin Argamasillan Akatemian jäsenet. Säkeissä
saattaa piillä viittauksia Cervantesille varmaan tutun pikkukaupungin
Argamasilla de Alban oloihin ja henkilöihin, mutta tutkimus ei ole
voinut seikkaa paljonkaan valaista.
[53] Brilladoro, Bayardo: edellinen Rolandin, jälkimmäinen Rinaldon
sotaratsu (kts. Ariosto: »Orlando furioso»).
[54] Forse altri canterà jne. Säe Arioston »Raivoisasta Rolandista»:
»Toinen kenties laulaa laatuisammin.»