Eversti _Ekström_ koetti rauhoittaa kiihtyneitä mieliä rintamalla
olevissa komppanioissa onnistuenkin siinä useimmissa tapauksissa.
Mutta useat, katkeroittaneina heihin kohdistetuista syytöksistä ja
uhkauksista sekä täyttämättömistä lupauksista, tahtoivat heti päästä
kotimaahan.
Maaliskuun 1 p:nä 2:nen komppania, jolle eversti _Ekström_ oli
selittänyt, että sillä oli oikeus lähteä pois, ellei halunnut olla
paikoillaan, jätti asemansa ja matkusti Rakveren kautta Tallinnaan,
jossa osa siitä liittyi desanttijoukkoihin toisen osan palatessa
suoraan kotimaahan. Komppanian malttamatonta ja omavaltaista menettelyä
on mitä ankarimmin moitittava. Mutta siihen kuuluneet sotilaat saivat
myös ankaran rangaistuksen: Päätoimikunnan päätöksen mukaan heille ei
maksettu vaatetusrahojen ylijäämää. Mutta enemmän kuin tämä aineellinen
vahinko painaa vaa'assa se varjo, joka täten laskeutui urhoollisesti ja
kunnialla taistelleen 2:sen komppanian nimen ylle.
Muut komppaniat jäivät Viroon, mutta pyysivät päästä kotimaahan.
Repnikiin majoitetut osastot Ensimmäistä Suomalaista Vapaajoukkoa
olivat esikunnan kera siirtyneet Narvan Joensuuhun helmikuun 28 p:nä.
Kaupungin garnisonipäällikkönä toimi ratsumestari _Varmavuori_.
2:sen komppanian lähdettyä kotimatkalle 1:nen komppania vetäytyi Riigin
kylästä Repnikiin. Räjähdyskomennuskunta luutnantti _Aulon_ johdolla
pysyi asemissaan Riigissä. Sen asestuksena oli 4 granaatin- ja 2
miinanheittäjää, joita se sai koetella Riigissä pari kertaa, viimeksi
maaliskuun 4 p:nä, jolloin eversti _Ekström_ sai seuraavan tiedonannon:
»Taisteluraportti.
Tänään klo 10 ap. joutui Riigin kylään sijoitettu virolainen
joukko-osasto kosketuksiin vihollisen kanssa Narovajoen itäpuolella ja
peräytyi asemiin joen länsipuolelle.
Virolaisten päällikön pyynnöstä koko osastoni ryhtyi ampumaan ja
kehitti miina- ja granaattitulen aina 1.300 m. etäisyydelle Narovajoen
itäpuolelle, jonka jälkeen etuvartiot voivat palata joen yli entisille
paikoilleen.
Miehistöni osoitti täyttä taisteluvalmiutta.
_Onni Aulo._
Luutnantti.»
Kriushissa taistelevat joukot suorittivat niinikään tehtävänsä loppuun
kunnialla lukuunottamatta 1:stä patteria, jonka tykit ja ampumatarpeet
luovutettiin 2:selle patterille miehistön tyytymättömyyden ja lomahalun
takia.
Narvan Joensuussa annetussa päiväkäskyssä N:o 50 (8. 3.) eversti
_Ekström_ lausuu:
»2:sen patterin, 4:nnen komppanian, R.B.M.G. Zugin ja
Räjähdyskomppanian päällystölle ja miehistölle, jotka
uhrautuvaisuudella ja ymmärryksellä sekä hyvällä kurilla ovat
saavuttaneet täyden hyväksymiseni suorittamalla palvelutehtävänsä
huolellisesti etulinjalla, lausun minä lämpimät kiitokseni.»
Oli ilmeistä, että koko rykmentti kaipasi lepoa. Kenraali _Laidonerin_,
Päätoimikunnan ja eversti _Ekströmin_ välillä asian johdosta käydyissä
neuvotteluissa päätettiin Ensimmäinen Suomalainen Vapaajoukko
viipymättä viedä Suomeen lomalle, jonka jälkeen sen piti uudelleen
järjestettynä ja täydennettynä palata Viroon.
Vapaajoukko luovutti käskyn saatuaan aseensa ja ampumatarpeensa Viron
sotilasviranomaisille ja vetäytyi etulinjoilta virolaisten joukkojen
asetuttua tilalle. Lähtöpäiväksi määrättiin maaliskuun 12:s. Kapteeni
_Franzonin_ aie lienee ollut irtautua pattereineen Ensimmäisestä
Suomalaisesta Vapaajoukosta ja jäädä Viroon. Miehistölle annettiin
kuitenkin eversti _Ekströmin_ vaatimuksesta oikeus itse ratkaista,
seuraisiko se muiden kera kotimaahan vai jäisikö edelleen Viroon.
Suurin osa äänesti poislähtöä, joten tämäkin patteri, jota vieraat
upseerit olivat kiittäneet Viron parhaaksi, hajautui. Muiden mukana
lähti kotimatkalle vasta Suomesta saapunut 3:s, n.s. _Hiukan_ patteri
ampumatta laukaustakaan.
Eversti _Ekström_ sai rykmentin lähtiessä vastaanottaa seuraavan
kirjelmän:
»Suomalaisen vapaaehtoisen pataljoonan komentajalle, eversti
_Ekströmille_.
Teidän Virumaan rintamalta lähtönne johdosta pidän velvollisuutenani
Teille, kaikille pataljoonanne upseereille, lääkäreille,
laupeudensisariile, virkamiehille ja urhoollisille sotilaille koko
Virumaan rintaman nimessä ilmaista kaikkein suurinta kiitollisuutta
siitä voimakkaasta avusta, jota Virumaan rintamalle ja koko Virolle
olette antaneet Virumaata puhdistettaessa punaisista. Olkoon Teidän
tukenne varmana panttina kahden veljeskansan hyvän välin lujenemisesta.