_Esikunta_: 12 upseeria, 6 aliupseeria ja 10 sotilasta.
_1:nen pataljoona_: 24 upseeria, 79 aliupseeria, 366 sotilasta, 14
hevosta, 485 kivääriä, 16 konekivääriä, 251.528 kiväärinpanosta ja 420
käsigranaattia.
_2:nen pataljoona_: 15 upseeria, 52 aliupseeria, 217 sotilasta, 5
hevosta, 241 kivääriä, 7 konekivääriä ja 34.000 kiväärinpanosta.
_Tiedusteluosasto_: 3 upseeria, 34 aliupseeria, 12 sotilasta, 11
hevosta, 45 kivääriä, 1 konekivääri, 5.000 kiväärinpanosta ja 2
pomminheittäjää.
_1:nen patteri_; 5 upseeria, 18 aliupseeria, 38 sotilasta, 41 hevosta,
70 kivääriä, 2 tykkiä, 5.995 kiväärinpanosta, 238 tykinammusta ja 25
käsigranaattia.
_2:nen patteri_: 5 upseeria, 15 aliupseeria, 42 sotilasta, 30 hevosta,
62 kivääriä, 2 tykkiä, 8.000 kiväärinpanosta ja 200 tykinammusta.
_Kuormasto_: 5 upseeria, 2 aliupseeria, 11 sotilasta, 20 hevosta, 20
kivääriä, 2 konekivääriä ja 12.350 kiväärinpanosta.
_Soittokunta_: 2 aliupseeria ja 8 soittajaa.
Sitäpaitsi kuului eversti _Ekströmin_ komentoon ratsastava
konekiväärijoukkue balttilaisesta rykmentistä (vahvuus 1 upseeri, 2
aliupseeria ja 15 sotilasta). Koko rykmentin miesluku oli siis tällöin
70 upseeria, 210 aliupseeria ja 719 sotilasta.
Paitsi jokapäiväisiä riviharjoituksia, ampumaharjoituksia ja
vartiopalvelusta pantiin Rakveressa toimeen myös suurempia ja pienempiä
taisteluharjoituksia ja paraateja. Erään paraatin yhteydessä eversti
_Ekström_ jakoi rykmentin urhoollisimmille sotilaille neljä kelloa.
Suomalaisten joukkojen soittokunta saapui myös Rakvereen soittovänrikki
_Kaartotien_ johdolla ja 30 soittajan vahvuisena helmikuun 2 p:nä.
Vänrikki _Kaartotie_ kertoo sen ensimmäisestä Rakveressa olosta:
»Esittäydyin eversti _Ekströmille_, joka esikuntapäällikkönsä kanssa
oli parhaillaan sotakarttojaan tutkimassa. Hän otti soittokunnan
vastaan sydämellisesti ja sanoi, että meitä oli jo pitkän aikaa
odotettu.
»Kun nyt olimme jo täysin esiytymiskykyisiä, alkoi varsinainen
tehtävämme sotilaiden innostajina. Niinpä jo seuraavana päivänä
rykmentillä oli marssiretki ja paraati, jossa saimme kokea, mitä
soittaminen talvella on kovassa tuulessa ja kymmenen asteen pakkasessa.
Pitkän aikaa saatiin torvet kyllä pysymään soittokunnossa, mutta
lopulta 'venttiilit' jäätyivät, ja soittaminen oli keskeytettävä.
»Helmikuun 5 p. muodostui soittajille oikein voimannäytteeksi. Kun ensin
oli soitettu pari tuntia sairaalassa suomalaisille haavoittuneille,
saimme mennä asemalle vastaanottamaan Narvasta palaavaa 4:ttä
komppaniaa ja soittaen marssia sen kanssa kaupungin lävitse. Illalla
taas olivat maakunnan ja kaupungin viranomaisten suomalaiselle
upseerikunnalle toimeenpanemat juhlaillalliset Rakveren käsityöläisten
talolla, ja siellä soittokuntammekin oli esiydyttävä.
»Kaikki ympäristön virolaiset säätyhenkilöt olivat juhlassa läsnä,
ja juhlavalmistukset olivat olleet ensiluokkaiset. Hieno illallinen
samppanjan kera odotti suomalaisia upseereja. Useita puheita pidettiin
Suomen, Viron ja upseeriston kunniaksi. Hallituksen komissaari piti
tervehdyspuheen suomalaiselle retkikunnalle, kenraali _Tönisson_ puhui
eversti _Ekströmille_, joka matkansa takia ei ollut voinut saapua
juhlaan.
»Paikkakuntalaisten tilapäinen jousiorkesteri huolehti aluksi
soitosta, mutta pääasiallinen juhlasoitto jäi meidän huoleksemme.
Kun ylikapellimestari _Liljeström_ oli Tallinnasta saapunut juhlaan,
johdimme soittokuntaa vuoron perään ja esitimme isänmaallisia
kappaleita, m.m. Sibeliuksen 'Finlandian'. Onnistunut juhla, jota
jatkettiin tanssilla, loppui vasta myöhään aamulla.»
Soittokunta ei tällä kertaa viipynyt kauan Rakveressa. Se matkusti jo
helmikuun 7 p:nä kenraali _Wetzerin_ määräyksestä Valkiin. 13 p:nä se
sitten jaettiin, niin, että Ensimmäinen Suomalainen Vapaajoukko sai
vääpeli _Tukiaisen_ johtaman 15-miehisen soittokunnan, kun taas muut
soittajat liitettiin Pohjan Poikain rykmenttiin.
Konekiväärinjohtaja M. kirjoittaa Rakveresta:
»Tammi-helmikuun vaihteessa siirrettiin suurin osa _Ekströmin_
joukoista Narvasta Rakvereen.
»Vaihtelu ilahduttaa sotilasta niinkuin muitakin. Hauskoja muistoja
tosin liittyy Narvaan, mutta se on 'ahdas mörskä' — käyttääkseni
toverieni sanontatapaa — kapeine katuineen ja, sanoisinko, tomuttuneine
linnoineen. Rakvere sensijaan on paljon valoisampi — se muistuttaa
suuresti suomalaista pikkukaupunkia, vaikkakin nuo vanhojen kaupunkien
linnanrauniot ja homeenväriset talot antavat sille aivan meikäläisistä
poikkeavan leiman.
»Rakvere miellyttää. Saattaa olla kyllä mahdollista, että suuri osa
mieltymystä — sangen inhimillistä! — johtuu Rakveren paremmista
muonavarusteista. Tullessamme sinne saa puodeista ostaa suklaata,
karamellejä ja rusinoita — vieläkö parempaa suositusta kaupunki kaipaa!
Totta kyllä, että nämä herkut pian loppuvat, mutta 'söögimajat' jäävät
jäljelle, ja niistä saattaa saada ihania piparkakkuja, jotka sulavat
suussa, kun levittää siirappia päälle ja kastaa teehen.
»Paitsi kaikkea tätä hyvää Rakveressa on saunoja, joita voi mainita
arvosanalla 'tyydyttävä'. Sehän suomalaiselle merkitsee puolen
viihtymystä.
»Mutta ennen kaikkea: kadut ovat suhteellisesti leveitä ja talot
matalia, aurinko ja tuulet pääsevät vapaasti joka kolkkaan — siellä
saattaa vapaasti hengittää, vapaammin kuin Tallinnassa ja Narvassa,
joissa jonkinlainen 'menneisyyden aave' aina tuntuu kurkistelevan
joka paikasta. Virolainen on tietysti siihen tottunut, hänestä ehkä
suomalaiset kaupungit, joissa tuskin missään on erikoisleimaa,
saattavat tuntua hirvittävän ikävystyttäviltä.
»Mitä tulee kauniimpaan sukupuoleen, joka luonnollisesti merkitsee
sotilaalle tavattoman paljon, täytyy sanoa, että ainakin
'asiantuntijain' lausuntojen mukaan rakverettaret ovat paljon
valloittamattomampia kuin tallinnattaret — narvattarista ei voi olla
puhettakaan, siellä näet oli vain vanhaa naisväkeä, neitosia sangen
vähän.»
Komppaniat panivat silloin tällöin toimeen pieniä juhlia, joihin
kaupunkilaiset vastasivat järjestäen tanssiaisia. M.m. kaupungin
käsityöläisyhdistys kutsui suomalaisia sotilaita tanssiaisiinsa
helmikuun 13 p:nä talolleen, jossa oli Rakveren ainoa tilavampi
juhlahuoneisto ja sen yhteydessä kahvila ja biljardihuone.
Rykmentin pappi, pastori _Alanen_ saapui myöskin Rakvereen ja järjesti
ensimmäisen kerran jumalanpalveluksen Rakveren kirkkoon helmikuun 9
p:ksi klo 9 ap. suomeksi ja klo 5 ip. ruotsiksi.
Kun sotilaiden koulutuksessa oli ilmennyt vaikeuksia sen vuoksi, että
useat aliupseerit eivät olleet toimeensa kykeneviä, päätti eversti
_Ekström_ rykmenttinsä oheen perustaa aliupseerikoulun. Siitä annettiin
helmikuun 20 p:nä päiväkäskyllä N:o 41 seuraavat määräykset:
»12 §.
Ensi tiistaina alkaa rykmentissä aliupseerikoulu, jonka johtajaksi
määrätään luutnantti _Hallamäki_. Opettajiksi määrätään:
1. luutnantti _Välikangas_.
2. » _Björklöv_.
3. » _Wirén_.
4. vänrikki _Wigström_.
Kunkin komppanian on kouluun komennettava vähintään viisi (5)
aliupseeria. Niitä vänrikkejä, jotka eivät aikaisemmin ole saaneet
sotilaskasvatusta, kehoitetaan myös ottamaan osaa kursseihin:
Aliupseerikoulun ohjelma: