Viiteselitykset:
[1] Solmuvälin nopeus tunnissa = engl. meripeninkulma = 1,85 km.
Suom. huom.
[2] Ankkuriköyden mitta = 120 syltä = 213,60 m. Suom. huom.
[3] Englantilainen merivakuutusosakeyhtiö. Suom. huom.
[4] "Honourable", Englannissa säädyn, Yhdysvalloissa virka-aseman
perusteella annettu arvonimi, joka liitetään ominaisnimen eteen.
Suom. huom.
[5] Pariisin luonnontieteellinen museo. Suom. huom.
[6] Conseil = neuvo. Suom. huom.
[7] Ainakin kuului Kanada kuten Pohjois-Amerikan kaakkoisosa
(Louisiana) aikoinaan Ranskalle. Suom. huom.
[8] On muistettava että tämä romaani kirjoitettiin kauvan ennen kun
sähkövalo oli yleisesti käytäntöön otettu. Suom. huom.
[9] Fysionomia on jonkullainen tiede, jonka harrastajat ovat
kasvonpiirteistä lukevinaan henkilön luonteenominaisuudet. Suom. huom.
[10] Mainehikkaita matemaatikoita, edellinen ranskalainen,
jälkimmäinen englantilainen. Suom. huom.
[11] Liikkuvainen liikkuvassa.
[12] _Nemo_ = nimetön, ei mikään. Suom. huom.
[13] On muistettava, niinkuin jo kerta ennen on huomautettu,
että tämä Vernen romaani kirjoitettiin ennenkun sähkö voimana ja
valolähteenä oli tullut yleisesti käytäntöön. Tässä suhteessa tekijä
kaukonäköisesti viittasi uusille aloille. Suom. huom.
[14] Suola- ja salpeterihapoissa ynnä salmiakkiliuoksessa
muodostunut sienimäinen platinanmuunnos, jota käytetään teknillisiin
tarkotuksiin. Suom. huom.
[15] Muuan Molukki-saarista. Suom. huom.
[16] Suezin kanavan rakennustyöt olivat tätä kirjoitettaessa vasta
alullaan. Suom. huom.
[17] 1860-luvun loppupuolella, jolloin Jules Vernen sankarit tekivät
ihmeellisen matkansa, huokailivat nimenomaan Välimeren maissa asuvat
kansat kovan valtiollisen sorron ja hajanaisuuden tilassa. Suom. huom.
[18] Jules Verne otaksui siis varmaksi sen tosiasian, jonka
Nordenskiöld koillisväylän (vv. 1878-79) ja Amundsen luoteisväylän
(v. 1906) löytämisellä ovat todistaneet. Suom. huom.
[19] Alkuaan pilkkalaulu Pohjois-Amerikan asukkaista, "jenkeistä",
sittemmin korotettu Yhdysvaltain kansallislauluksi. Suom. huom.
[20] Sinne pääsi kuten tunnettu ensimmäisenä norjalainen Amundsen
vasta v. 1912. Suom. huom.
[21] Kuuluisa englantilainen napaseutujentutkija, joka matkallaan
vv. 1839-43 antoi noille tulivuorille kahden laivansa nimet. Samat
tulivuoret näki yhä vielä toimivina kovaonnisen kapteeni Scottin
retkikunta v. 1912. Suom. huom.
[22] Kun tutkimusmatkailijat keksivät uusia maita, on heidän
tapanaan vallata ne maansa hallitsijan nimessä. Suom. huom.
[23] Mainio ranskalainen kirjailija (1800-62), jonka teokseen
"Travailleurs de la mer" (Meren työmiehet) tässä tähdätään. Suom.
huom.
[24] Ennenkun 1860-luvulla varsinaisia panssarilaivoja ruvettiin
rakentamaan, ympäröitiin välistä vanhemmat puiset sotalaivat
vesirajaa myöten rauta- tahi vaskilevyillä tahikka myöskin tiheästi
toistensa viereen naulatuilla ankkurikettingeillä. Jo tällaistenkin
"panssarien" etevämmyys tavallisten puukylkien rinnalla osottautui
Krimin sodassa Mustalla merellä, jossa ranskalaisilla oli kolme
raudoitettua uivaa patteria, sekä varsinkin Amerikan kansalaissodassa
("orjasodassa"), jossa Etelävaltioiden panssaroitu "Merrimac" ensin
oli hävittää koko Pohjoisvaltain puulaivaston, kunnes sen vuorostaan
masenti jälkimmäisten kuuluisa patterialus "Monitor". Siitä hetkestä
voidaan nykyisten panssarilaivojen synty laskea. Suom. huom.
[25] Kurimus eli "härännielu" on vedenpyörre koskessa tahi muussa
vahvavirtaisessa vedessä. Tässä nimenomaan tarkotetaan sillä niitä
norjalaisella "Malstrøm"-sanalla nimitettyjä hirveitä vedenpyörteitä,
joita tavataan Norjan rannikolla Lofoten-saariston eteläpäässä
68° leveysasteella Lofotuddenin ja Værø-saaren (ei Färö-saarten,
niinkuin Jules Verne kirjoittaa) välillä. Samasta kurimuksesta
on amerikkalainen Edgar Allan Poe kirjoittanut kamalan-kauniin
kertomuksen, joka nähtävästi on tämän kirjan tekijälle antanut aiheen
päättää sankariensa merenalainen matka samaan hornankuiluun. Suom.
huom.