— Minun mielestäni, puhui yksi, olisi meidän pitänyt jatkaa vielä
yhtiön toimintaa. Yhtiöhän olisi suunnattomasti vielä voinut hyötyä
peruutuksista. Olisimme vielä hätiköimättä odottaneet jonkun aikaa, ja
minä olen valmis uskomaan, että kaikki yhtiömme vakuutetut olisivat
peruuttaneet tai jättäneet vakuutuksensa kokonaan yhtiön hyväksi, ja
mikä voitto se olisikaan ollut osakkeenomistajille. Kerrankin olisimme
päässeet saamaan osakkeista tyydyttävän voiton.
Eräs osakkeenomistaja kannatti edellistä puhujaa. Vaiettiin hetkeksi ja
tilattiin uutta sampanjaa ja savukkeita.
— Kyllähän siitä voisi tulla osakkaille kannattava yhtiö, jos
voitaisiin vielä jatkaa, puhui joku osakkeiden omistaja. Onhan
luonnollista, ettei kukaan uskaltaisi jatkaa vakuutusmaksujen
suoritusta, ja miten mainio silloin olisi yhtiölle jo ensimäinen
tilinpäätös. Ajatelkaahan hyvät herrat, miten mainio afääri.
Herrat ajattelivat kyllä asioita puhujan mainitsemaan suuntaan, vaan
heistä tuntui, kuin Suomen kansa olisi katsonut heitä kiinteästi
silmiin ja pudistellut uhkaavasti nyrkkiään.
Puheenvuorojen käyttö alkoi vilkastua ja kohta täyttyi huone
sinkoilevista sekaisin puhutuista lauseista ja puheenjohtajan
täytyi tarttua nuijaansa, jona hän käytti puoleksi tyhjennettyä
konjakkikarahvia.
* * * * *
Näreyhtiön toimitusjohtaja Ristalli oli kokouksessa muiden
kutsuvieraiden mukana ja myöskin asiallisesti oikeutettuna kokoukseen.
Hän oli jo hetken istunut syrjässä mietteisiin vaipuneena. Hän tunsi
vaistomaisesti, että sama kohtalo lähenteli hänen omaa yhtiötänsä kuin
Djefvulsund'ia, vaikka hän oli varmasti uskonut, että Näre kaataisi
kaikki muut yhtiöt vastaisessa hankinnassa. Näreen hankinta pieneni, ja
herrat asiamiehet lähettelivät suorasanaisia kirjeitä pääkonttoriin,
ja useimmat heistä olivat kyllästyneet kokonaan toimintaan kentällä.
Ristallia pisteli se, että Suomen kansa oli niin typerää, ettei
osannut eroittaa kultaa kuonasta, ja vakuuttaa itseään Näreessä, josta
oli karistettu kaikki kuona, jota löytyi muissa yhtiöissä. Ja sekin
häntä harmitti, että matka-asiamiehet vaativat ehtimiseen palkkojaan.
Olisihan heidän pitänyt tietää, että sitten vasta palkat maksetaan, kun
työ on kokonaan tehty: saatettu yhtiö varmalle pohjalle.
Herrat nousivat mennäkseen illallispöytään. Ristalli karisti synkät
mietteensä ja meni muiden mukana.
— Menköön nurin, jos menee. Mitäpä se Suomen kansa siitä, ajatteli hän
kokonaan rauhoittuen.