Knut Hamsun syntyi Gudbransdalissa Norjassa elokuun 4:nä 1860. Koti
oli köyhä. Hamsun sai lapsena syödä sukulaisten armoleipää ja heti kun
vähänkin kynnelle kykeni omin neuvoin hankkia elantonsa. Koulunkäyntiin
ei ollut tilaisuutta. Knut Hamsun on autodidakti, itseoppinut mies,
luontaisten taipumusten ja rikkaitten luonnonlahjojen kirjailijauralle
saattama luonnonlapsi. — Hänen vaiherikkaasta elämästään ja
kirjallisesta tuotannostaan seuraavassa muutamia viittauksia:
Kirjallisella alalla Hamsun ensikerran yritteleikse 17—18-vuotiaana,
— hän on silloin suutarinopissa. Muutama hänen pikkukyhäyksistään
painetaan erääseen Pohjois-Norjan sanomalehteen. Levoton kulkuriveri
ei salli Hamsunin pitkälti pysyä suutarin rauhallisessa ammatissa.
Hän karkaa merille, on laivapoikana, kalastajana, joutuu Amerikaan,
on siellä kulkurina, kaivostyömiehenä, kauppa-apulaisena,
raitiotiekonduktöörinä ja monena muuna. Amerikasta kotimaahan palattua
hän 1883—86 toimii sanomalehtimiehenä. Kristianialaisen sanomalehden
»Verdens Gang'in» kirjeenvaihtajana hän 1886 jälleen lähtee Amerikaan.
Sieltä palattuaan hän 1888 julkaisi esikoisteoksensa Fra Amerikas
Aandsliv (Amerikan henkinen elämä), joka arvostelujensa räikeydestä
ja ylimalkaisuudesta huolimatta herätti omaperäisellä käsitys- ja
esitystavallaan melkoista huomiota. Kuuluisaksi saattoi hänet romaani
Sult (Nälkää) joka ilmestyi 1890. Tässä nerokkaassa teoksessaan
Hamsun erittelee nälkää näkevän, kirjailijaksi ruvenneen nuoren
ylioppilaan sielun elämää. Pienimpiäkin yksityiskohtia tarkkaamaan
pakoittaen, herkeämättä, lepoa suomatta vangiten mielikuvituksen,
hän saa lukijan omassa sielussaan elämään päähenkilön ponnistelut,
odotusjännityksen, toiveet ja epätoivon, nälkähoureet ja kuvitellut
seikkailut, vain silloin tällöin keventäen ahdistavaa tunnelmaa
omituisilla päähänpistoilla ja hirtehishuumorilla. Vähemmän merkittäviä
ovat romaanit Mysterier (Mysterioita), ilm. 1892 ja Ny Jord (Uutta
maata), ilm. 1893. Viimemainittuna vuonna Hamsun julkaisi vielä
satirisen romaanin Redaktör Lynge (Toimittaja Lynge), jossa hän
ruoskii eräitä epäsuuntia Norjan silloisessa julkisessa elämässä. 1894
ilmestynyt rakkausromaani Pan [ilmestynyt suomeksi samannimisenä] on
Hamsunin merkittävimpiä teoksia. 1895—97 Hamsun julkaisi dramattisen
trilogian Ved Rigets Port (Valtakunnan portilla) — Livets Spil (Elämän
leikkiä) — ja Aftenröde (Iltarusko). Huolimatta näiden näytelmäin
sovinnaisista säännöistä poikkeavasta rakenteesta ja henkilöiden
luonnekuvauksen heikkouksista ja liiallisesta tyylittelystä, oli
niiden näyttämömenestys huomattava, kiitos Hamsunin omaperäisen
aiheenkäsityksen ja vuoropuheluihin sirotettujen hämmästyttävien ja
häikäisevän sukkelain paradoksien. 1899 ilmestynyt rakkaustarina
Victoria [ilmestynyt suomeksi samannimisenä] on Hamsunin tuotannon
korkokohta. Senjälkeen ilmestynyt näytelmä Dronning Tamara (Kuningatar
Tamara) kuvailee harhailevaa lempeä antikiseen tapaan, suurin
yksinkertaisin piirtein. 1902 ilmestyi Hamsunin ensimäinen runopukuinen
teos, Munken Vendt (Munkki Vendt). Se on näytelmäntapainen kuvaus
virastaan karanneen pappismiehen vaiheista. Munken Vendt lienee
huomattavimpia teoksia Skandinavian uusimmassa kirjallisuudessa.
Eventyrland (Satuseikkailujen maassa), ilm. 1903, on romantisoitu
matkakuvaus Kaukasiasta, täynnä yksilöllistä runollisuutta ja
omaperäisiä ilmaisumuotoja Hamsunille ominaiselle luonnonkäsitykselle.
Ensimäisen novellikokoelmansa Siesta (Lepohetki) Hamsun julkaisi
1897, ja sisälsi se leikillisiä tarinoita, joilla ei ole sanottavaa
merkitystä hänen tuotannossaan. Tämän vihkosen »Eletyt pikkuseikkailut»
ovat suomennetut novellikokoelmasta Kratskog (Viidakkoa), ilm.
1904. Kratskog'in mieltäkiinnittävämmät kertomukset ovat tekijän
muistelmat vaiherikkaan elämänsä varrelta. Myöhemmin Hamsun vielä on
julkaissut erään runokokoelman ja muutamia romaaneja. Jälkimäisistä
ovat uusimmat Benoni ja Rosa ja liikkuvat ne samoilla paikoilla —
Lofotenin saaristossa — kuin edellämainittu Pan, onpa niissä osaksi
samat henkilötkin. — Vakiintuneen kirjailijamaineen saavutettuaankin on
Hamsun lavealti matkustellut ja vieläpä sellaisissakin maissa, jonne
ei tavallisten matkailijoiden tie satu. Sivumennen mainittakoon että
Hamsun kymmenisen vuotta takaperin kävi Suomessakin, pitäen Helsingissä
muutamia esitelmiä.
Edellä on jo viitattu muutamiin piirteisiin Knut Hamsun
kirjailijaluonteessa. Vielä muutama sana sen selventämiseksi. —
Knut Hamsunia on vaikea saada sopeutumaan mihinkään kirjalliseen
koulukuntaan: hänen teoksissaan on vuoroin hillitöntä romantiikkaa,
vuoroin mitä räikeintä naturalismia. Kertomatapa on levotonta,
sovinnaisista suhdallisuussäännöistä piittaamatonta: juonen
solmukohdat, tärkeät kohdat sielunerittelyssä hän useinkin sivuuttaa
muutamalla sanalla antautuen sensijaan parastaan pannen kuvaamaan
sivuseikkoja, näennäisiä vähäpätöisyyksiä. Tästä huolimatta hän
tenhoo lukijan mielen ja pitää sen lumoissaan. Tämän tenhon salaisuus
lienee siinä, ettei lukija huomaa kertomatavassa mitään tahallista,
mitään ennakolta tarkkapiirteisesti suunniteltua: ihmiset, tapaukset,
kuvat kumpuavat välittömästi kirjailijain sielusta ja muuttuvat heti
lukijan oman sielun näkemyksiksi ja liikutuksiksi. Knut Hamsun luo
vain vaistonsa avulla — lukijan antautumista ei häiritse tekijän
harkitsevan järjen pihtien pitimet. Hänen päähenkilönsä ovat
vaistojensa, hetkellisten tunteidensa ja mielijohteidensa vallitsemia
luonnonlapsia, heidän sielullinen rakenteensa on yksinkertainen,
tunne-elämänsä harvasyinen, mutta rajun voimakas. Heidän sielujensa
pimennoissa virtaavat tummat pohjavedet, salaperäiset, selittämättömät
kuin luonnon alkeellisimmat perustoiminnot: näistä tummista vesistä
kohoaa intohimojen pyörteitä, milloin onnettomuuteen syökseviä, kuin
Lofotenin äkkimyrskyt ja salaiset merivirtain pyörteet, milloin sielun
selittämättömällä auvolla huumaavia, kuin Ruijan kirkkaat kesäyöt,
raikas, lintujen laulua soiva tunturi-ilma ja usvaan häipyväin
laaksolehtojen tuore multa, mahlan tuoksu ja lyhyen kesän kuumeiseksi
kiihdyttämä kiima. Knut Hamsun ja hänen ominaisimmat henkilönsä ovat
kappale Pohjois-Norjan suurpiirteistä luontoa.