KNUT HAMSUN.

Knut Hamsun syntyi Gudbransdalissa Norjassa elokuun 4:nä 1860. Koti

oli köyhä. Hamsun sai lapsena syödä sukulaisten armoleipää ja heti kun

vähänkin kynnelle kykeni omin neuvoin hankkia elantonsa. Koulunkäyntiin

ei ollut tilaisuutta. Knut Hamsun on autodidakti, itseoppinut mies,

luontaisten taipumusten ja rikkaitten luonnonlahjojen kirjailijauralle

saattama luonnonlapsi. — Hänen vaiherikkaasta elämästään ja

kirjallisesta tuotannostaan seuraavassa muutamia viittauksia:

Kirjallisella alalla Hamsun ensikerran yritteleikse 17—18-vuotiaana,

— hän on silloin suutarinopissa. Muutama hänen pikkukyhäyksistään

painetaan erääseen Pohjois-Norjan sanomalehteen. Levoton kulkuriveri

ei salli Hamsunin pitkälti pysyä suutarin rauhallisessa ammatissa.

Hän karkaa merille, on laivapoikana, kalastajana, joutuu Amerikaan,

on siellä kulkurina, kaivostyömiehenä, kauppa-apulaisena,

raitiotiekonduktöörinä ja monena muuna. Amerikasta kotimaahan palattua

hän 1883—86 toimii sanomalehtimiehenä. Kristianialaisen sanomalehden

»Verdens Gang'in» kirjeenvaihtajana hän 1886 jälleen lähtee Amerikaan.

Sieltä palattuaan hän 1888 julkaisi esikoisteoksensa Fra Amerikas

Aandsliv (Amerikan henkinen elämä), joka arvostelujensa räikeydestä

ja ylimalkaisuudesta huolimatta herätti omaperäisellä käsitys- ja

esitystavallaan melkoista huomiota. Kuuluisaksi saattoi hänet romaani

Sult (Nälkää) joka ilmestyi 1890. Tässä nerokkaassa teoksessaan

Hamsun erittelee nälkää näkevän, kirjailijaksi ruvenneen nuoren

ylioppilaan sielun elämää. Pienimpiäkin yksityiskohtia tarkkaamaan

pakoittaen, herkeämättä, lepoa suomatta vangiten mielikuvituksen,

hän saa lukijan omassa sielussaan elämään päähenkilön ponnistelut,

odotusjännityksen, toiveet ja epätoivon, nälkähoureet ja kuvitellut

seikkailut, vain silloin tällöin keventäen ahdistavaa tunnelmaa

omituisilla päähänpistoilla ja hirtehishuumorilla. Vähemmän merkittäviä

ovat romaanit Mysterier (Mysterioita), ilm. 1892 ja Ny Jord (Uutta

maata), ilm. 1893. Viimemainittuna vuonna Hamsun julkaisi vielä

satirisen romaanin Redaktör Lynge (Toimittaja Lynge), jossa hän

ruoskii eräitä epäsuuntia Norjan silloisessa julkisessa elämässä. 1894

ilmestynyt rakkausromaani Pan [ilmestynyt suomeksi samannimisenä] on

Hamsunin merkittävimpiä teoksia. 1895—97 Hamsun julkaisi dramattisen

trilogian Ved Rigets Port (Valtakunnan portilla) — Livets Spil (Elämän

leikkiä) — ja Aftenröde (Iltarusko). Huolimatta näiden näytelmäin

sovinnaisista säännöistä poikkeavasta rakenteesta ja henkilöiden

luonnekuvauksen heikkouksista ja liiallisesta tyylittelystä, oli

niiden näyttämömenestys huomattava, kiitos Hamsunin omaperäisen

aiheenkäsityksen ja vuoropuheluihin sirotettujen hämmästyttävien ja

häikäisevän sukkelain paradoksien. 1899 ilmestynyt rakkaustarina

Victoria [ilmestynyt suomeksi samannimisenä] on Hamsunin tuotannon

korkokohta. Senjälkeen ilmestynyt näytelmä Dronning Tamara (Kuningatar

Tamara) kuvailee harhailevaa lempeä antikiseen tapaan, suurin

yksinkertaisin piirtein. 1902 ilmestyi Hamsunin ensimäinen runopukuinen

teos, Munken Vendt (Munkki Vendt). Se on näytelmäntapainen kuvaus

virastaan karanneen pappismiehen vaiheista. Munken Vendt lienee

huomattavimpia teoksia Skandinavian uusimmassa kirjallisuudessa.

Eventyrland (Satuseikkailujen maassa), ilm. 1903, on romantisoitu

matkakuvaus Kaukasiasta, täynnä yksilöllistä runollisuutta ja

omaperäisiä ilmaisumuotoja Hamsunille ominaiselle luonnonkäsitykselle.

Ensimäisen novellikokoelmansa Siesta (Lepohetki) Hamsun julkaisi

1897, ja sisälsi se leikillisiä tarinoita, joilla ei ole sanottavaa

merkitystä hänen tuotannossaan. Tämän vihkosen »Eletyt pikkuseikkailut»

ovat suomennetut novellikokoelmasta Kratskog (Viidakkoa), ilm.

1904. Kratskog'in mieltäkiinnittävämmät kertomukset ovat tekijän

muistelmat vaiherikkaan elämänsä varrelta. Myöhemmin Hamsun vielä on

julkaissut erään runokokoelman ja muutamia romaaneja. Jälkimäisistä

ovat uusimmat Benoni ja Rosa ja liikkuvat ne samoilla paikoilla —

Lofotenin saaristossa — kuin edellämainittu Pan, onpa niissä osaksi

samat henkilötkin. — Vakiintuneen kirjailijamaineen saavutettuaankin on

Hamsun lavealti matkustellut ja vieläpä sellaisissakin maissa, jonne

ei tavallisten matkailijoiden tie satu. Sivumennen mainittakoon että

Hamsun kymmenisen vuotta takaperin kävi Suomessakin, pitäen Helsingissä

muutamia esitelmiä.

Edellä on jo viitattu muutamiin piirteisiin Knut Hamsun

kirjailijaluonteessa. Vielä muutama sana sen selventämiseksi. —

Knut Hamsunia on vaikea saada sopeutumaan mihinkään kirjalliseen

koulukuntaan: hänen teoksissaan on vuoroin hillitöntä romantiikkaa,

vuoroin mitä räikeintä naturalismia. Kertomatapa on levotonta,

sovinnaisista suhdallisuussäännöistä piittaamatonta: juonen

solmukohdat, tärkeät kohdat sielunerittelyssä hän useinkin sivuuttaa

muutamalla sanalla antautuen sensijaan parastaan pannen kuvaamaan

sivuseikkoja, näennäisiä vähäpätöisyyksiä. Tästä huolimatta hän

tenhoo lukijan mielen ja pitää sen lumoissaan. Tämän tenhon salaisuus

lienee siinä, ettei lukija huomaa kertomatavassa mitään tahallista,

mitään ennakolta tarkkapiirteisesti suunniteltua: ihmiset, tapaukset,

kuvat kumpuavat välittömästi kirjailijain sielusta ja muuttuvat heti

lukijan oman sielun näkemyksiksi ja liikutuksiksi. Knut Hamsun luo

vain vaistonsa avulla — lukijan antautumista ei häiritse tekijän

harkitsevan järjen pihtien pitimet. Hänen päähenkilönsä ovat

vaistojensa, hetkellisten tunteidensa ja mielijohteidensa vallitsemia

luonnonlapsia, heidän sielullinen rakenteensa on yksinkertainen,

tunne-elämänsä harvasyinen, mutta rajun voimakas. Heidän sielujensa

pimennoissa virtaavat tummat pohjavedet, salaperäiset, selittämättömät

kuin luonnon alkeellisimmat perustoiminnot: näistä tummista vesistä

kohoaa intohimojen pyörteitä, milloin onnettomuuteen syökseviä, kuin

Lofotenin äkkimyrskyt ja salaiset merivirtain pyörteet, milloin sielun

selittämättömällä auvolla huumaavia, kuin Ruijan kirkkaat kesäyöt,

raikas, lintujen laulua soiva tunturi-ilma ja usvaan häipyväin

laaksolehtojen tuore multa, mahlan tuoksu ja lyhyen kesän kuumeiseksi

kiihdyttämä kiima. Knut Hamsun ja hänen ominaisimmat henkilönsä ovat

kappale Pohjois-Norjan suurpiirteistä luontoa.

Elettyjä pikkuseikkailuja · 第 6 / 11 题