Lucifer, Lucifer-Kain,
valtias maailmain!
Suuri ja voittamaton
Lucifer, Lucifer on.
Sortuvat kansat, maat,
vaihtuvat valtiaat.
Lucifer, Lucifer on
iäti muuttumaton.
Sua ken palvele ei,
turma sen viimana vei;
turvaa hällä ei lain,
kellä ei herrana Kain.
Kuolevat jumalat maan —
Lucifer nuortuu vaan.
Ainoa kuolematon
Lucifer, Lucifer on!
Suuri ja mahtava on
Lucifer, voittamaton!
Valtias maailmain,
Lucifer, Lucifer-Kain!
Maa ääriltä ääriin suitsuttaa
veriuhrein Luciferin kunniaa.
Kain, sankari päivän aatteiden,
on juhlittu johtaja kansojen.
Yli manteren, veen vihan lieskat lyö,
salamoista sen leiskuu päivä ja yö.
Vesi, ilma ja maa ovat vallassa sen,
joka tappaa tuntehet sydänten,
joka sielun on kahlinnut orjuuteen
ja kansat kietonut valheeseen
kuin yöhön, josta ei johda tie,
joka vailla toivoa turmaan vie.
Sodan alttarin loimussa tanssien
käy kuoloon teuraat kansojen.
Ja kauhistuksin katsoo yö,
miten lieskat taivaita kohden lyö.
Suur' oli Baal ja Astarte muinen,
suur' oli Moolok, hehkuvasuinen.
Suurempi Lucifer, mahtaja mainen,
viettelevämpi kuin käärme, kuin nainen.
Suur' oli Ahriman, valtias öinen,
suurempi Lucifer, sankaritöinen.
Suur' oli Jahve Israelissa
voittajan kohtasi Luciferissa.
Kainista aikain on ihmiskunta
hourinut hullua sankariunta.
sulle kalleimmat uhrinsa kantain,
sulle poikansa parhaat antain.
Neekeriheimot, heikomman lyöjät,
Intian villit ja ihmissyöjät
raivoisin ihmismetsästyksin
ei sua palvelleet ole yksin!
Autodafeeat suitsutti sulle,
kautta aikojen palvellulle.
Ristillä tuo jalo Nazarealainen
sun oli suurin uhrisi mainen.
Aatteesi sun Aleksanterin johti
kansojen surmaa ja hautoja kohti.
Tuhannet tyrannit Nerosta asti
Lucifer verellä Kaineiksi kasti.
Attila, soihdunkantajas ammoin,
löi sodanlieskoilla kansat kammoin.
Ylimmäinen pappis on kylmä järki
— Borgiain myrkky ja tikarinkärki.
Napoleon, salamoistasi paras,
kansojen pyöveli, vallan varas,
hän sadon suitsevan korjata ehti:
täyttyi verellä vuossadan lehti. —
Nyt taas kunnianpäiväsi koittaa:
Kaininhenkesi kansat voittaa.
Hurmaten raivonmyrskysi riehuu,
vuoret järkkyy, maan sisus kiehuu;
kuin tulivuoresta syöksyvä laava
suitsee ja hehkuu maailma aava;
ääriltä ääriin on maa tulimerta,
höyryten vuotaen veljesverta.
Aika on täytetty, hetki on lyönyt:
maan yli leiskuu helvetin yö nyt!