[24 p. tammik. 1852.]
Jalo Veljyeni!
Älä pahaksi pane, että sanakirjan arkit ovat olleet liian kauvan
lähettämättä, mutta siihen ei ole ollut minun syytäni. Joulun alla ei
Tohtor Kellgrenillä ensin kuulunut olleen aikaa niitä lähettämään, ja
sitten asia lienee häneltä unohtunut siihen asti, että hänen Kuopioon
tehtävä reisunsa, johon kolmen viikon aika meni, taaskin esti niiden
lähettämisen. Ehkä nyt uudet kiirehtimiseni toki jotakuta vaikuttavat.
Aivan hyvä olisi, jos kerkeäisit, niitä nyt kohta silmäilemään ja sitte
lähettäisit ne takaisin jos vaikka vähitellenkin, niin saisin tehdyistä
lisäyksistäsi ja muistutuksistasi käyttää vielä painamattomain arkkein
hyväksi kaiken sen, mikä siksi sopii, joka nähtävästi ainakin tulee
olemaan melkein runsas ja arvollinen. Ole myöskin hyvä ja lähetä
lävitse-käytyäsi takaisin Gymnasilaisen Stråhlmanin Savosta kerätyt
suomalaiset sanat, sillä hän ei ole niitä aikonutkaan meille jäämään,
mutta vaan pidettäviksi.
Jos et Maamittareiltanne vielä liene kysellyt järvein nimiä päätteellä
_tiira_, niin ole hyvä ja kysele nyt keltä sopii. Tuonlaisena, mutta ei
missään lapin sanana _jaur_ pidettävänä tavataan se useassa kymmenessä
järven nimessä Wenäjällä ja Sipiriassakin useimmin muodolla tor, tur,
esim. Wolentor, Koltor, Obloptur, Sindor, Jelpijador, Schamtyltur j.m.,
jotka kaikki ovat Uuralin tuolla puolella paitsi Sindor, joka on pari
sataa virstaa Uuralista tänne päin Wytschegdan latvoilla. Toista sataa
virstaa Oniegan järvestä itään päin tavataan järven nimi Katrostyr
(Катростырь), josta juoksee joki Katromå, ja kuin päälle 70 joen nimeä
päätteellä må tavataan Wenäjällä, niin jos mikään muu joen nimein pääte
niin ainakin se on siinä kielessä, johon se on kuulunut, merkinnyt
jokea. Mutta jos niin on, niin on kyllä samassa kielessä _dirkin_
merkinnyt järveä. Samaa vahvistaa Tverin läänissä löytyvä järven nimi
Kesadra (verro _goda_ ja _gda_ Tigoda, Wologda, _gora_ ja _gra_,
Ingora, Wytegra), josta juoksee joki Kesa, löytyvä parissakin paikassa
muualla ja varustettuna päätteellä ma: Kesma. Jo nämätkin vähät
näytteet ja selitykset osoittanevat, että puustavi _t_ kuuluu
päätteesen, eikä voi olla mikään väliin pistettävä liika ääni.
Näyttää tämä vähäinen osoitus myöskin, kuinka paljon semmoiset nimet
antavat tutkijalle tekemistä ja johdatuksia monen asian perille.
Kalix-elf kuuluu kutsuttavan suomeksi Kainuun-joki, ja Kalas-joga, niin
kuin Lappalaiset sitä kutsuvat, on siis emänimi ruotsin kieliselle
nimelle. Tämä osoittaa, että Ruotsalaiset tulivat Kainuunjoelle ennen
kuin Suomalaiset, koska Lappalaiset ja ei Suomalaiset olivat siellä
antamassa Ruotsalaisille paikkainsa nimiäkin. Jos nyt Kainuun joesta
länteen ja etelään päin paikkain nimein kanssa on sama laita, niin
toteutuu arvelukseni, ja vieläpä voipi tulla perille, jos eivät liene
siellä ensiksi tavanneet jotakuta muuta kansaa eikä Lappalaisia enemmin
kuin Suomalaisiakaan, sillä Kalas ei kuulu olevan Lapin kieltäkään;
mutta jos se on jonkun kolmannen kansan kieltä, niin on se niin hyvin
siitä suorastansa kuin Lapinkin kielen kautta voinut tulla
Ruotsalaisille. Tästä mutkasta yksinänsä ei siis voi mitään
muinaiskansallista tietoa johtaa. Tiedätkös muita semmoisia
eriskummaisia nimiä kuin Ankkapura = Anjalan koski, (pura=? koski) ja
Avasaksa? Kuin aika antaa, niin rupean käymään maamittari-toimituksen
konttuorissa keräämässä kaikki siellä kartoilta saatavat epä-suomalaiset
Suomen paikkain nimet. Kerran kävin jo mennä keväänä siellä, mutta en
silloin paljon saanut enkä kerinnytkään saada.
Kirjoita näistä asioista vaikka Oulun W. sanomillesikin jotakuta jos
mitä tiedät ja ymmärrät.
Toivon kohta saavani mitä anonut olen. Eikä mitään muuta tällä erällä,
kuin toivotan hyvää uutta vuotta.
Veljesi
D. E. D. Europaeus.
Helsingissä 24 tammik. 1852.