[29 p. marrask. 1851.]
Jalo Veljyeni!
Koska vasta nyt syksyllä nousi kysymys Meurmanin Sanakirjan työn
viimisen palkan jakamisesta, ja Sinä, niinkuin vasta vajaa viikko sitte
Assessori Rabbea Öhmanin Kirjakaupassa tavattuani sain tietää, minun
hyväkseni et vaatinut mitään erinäistä palkintoa siitä vaivastasi, kuin
katsoit lävitse suurimman osan siitäkin, minkä minä mainittuun
sanakirjaan kirjoitin, niin saan nyt siitä hyvyydestäsi kiittää Sinua
kaikesta sydämmestäni.
Seuran Ruotsalais-Suomalaista Sanakirjaa painetaan nyt kolmattatoista
arkkia G:n loppua ja H:n alkua. Sen kanssa on ollut suurta työtä, joka
sentähden on kulkenut hitaasti, jos kyllä on hidas itse tekijäkin. Sen
mukaan kuin nyt sen painaminenkin kulkee, ei sitä sovi toivoa valmiiksi
ennen kuin tulevan kesän alussa. Aivan hyvä olisi, jos tahtoisit ruveta
lävistelemään niitä arkkia, jotka jo ovat valmiit, ja sitä myöten
toisiakin kuin niitä joutuu. Paino- ja muita virhiä olisi erinomattain
tarpeellinen saada tietää, ja kaikki mitä lisättävää ja oikaistavaa on,
sopii suurella hyödytyksellä yhtä tietä ylös-pistettää, jos ei
tämänkään niin kuitenkin tulevan painoksen varaksi ja tälle tehtävässä
alkulauseessa muistuteltaviksi sekä kukaties minulta tehtävään
suomalaiseen kielioppiin otettavaksi. Jos tätä hyödyllistä vaivaa otat
päällesi, niin ole hyvä ja ilmoita kohta tänne. Minä ajon tulevassa
Seuran kokouksessa mainita tästä asiasta ja arkit tulevat sitte
lähetettäviksi Seuran puolesta Sinulle.
Tikkasen kanssa tuli puheeksi, että olisi tarpellinen asia painaa
kaikki Sinun kirjoittamat matkakertomuksesi, joita siellä täällä
entisissä sanomalehdissä luettiin, kokonaiseksi kirjaksi. Saan
sentähden Tikkasen anomuksesta pyytää Sinulta tietoa, missä kaikissa
paikoissa mainittuja matkakertomuksia tavataan. Myöskin olisi
tarpeellinen saada se kukaties painamatoin alkuperäinen ruotsalainen
kirjoitus tänne, joka suomeksi käännettynä Suomettaressa luettiin. Mitä
niistä kaikista tekemä-palkintoa vaadit, soisi Tikkanen myöskin
tietääksensä. Täällä on kiihtynyt yleinen into koota rahoja Seuralle.
Savo-Karjalaisten osakunta sai kokoon päälle sadan ruplan. Meidän tahi
Viipurin osakunta joka on sekä pienempi että varmaankin vähemmin
eläväkin Suomikiihkoisuudessansa, sai 60 ruplaa. Konseerikin
pidetään kohta Seuran hyväksi. Yli-oppilaisten kanssa levitetään
subskriptionilistoja ympäri maata, ja gymnasiumin nuorisoillekin on
lähetetty samanlaisia kehoituksia, Hyvä olisi, jos Sinäkin siellä
Kajaanissa panisit sanasi ja kynäsi liikkeelle saman asian tähden.
Muuten on täällä ollut kokonansa rauhallinen olo; niillä kuudella
pedellillä ei ole koko vuotena ollut tekemistä ei tuon taivaallista
eikä taidakkaan enemmin vastakaan olla.
Vielä olisi minulla halunperäinen kysymys, että olisit hyvä ja
ilmoittaisit minulle, jos Itse tiedät ja Maamittareiltanne sekä muilta
tietäviltä saat tietääksesi, tokko siellä teidän puolella tahi
muuallakin Suomen maassa lienee semmoisia järvein nimiä, joilla on
samanlainen loppupääte kuin Kuhmossa olevain järvein nimillä _Lendira_
(_Lentiira_) ja _Ivandira_ (Iivantiira?) tahi jos vaikka semmoinenkin
kuin Laukkaalla olevan järven nimellä _Lievestuori_. Minulla on
tarkimmista ja uusimmista pohjais- ja keski-Wenäjän maan kartoista
kerätty muukalaisia paikkain nimiä (ei-venäläisiä) kolmeen tuhanteen,
ja olen niistä tullut tietämään sekä Suomalaisten että muiden
heimokansamme entiset rajat moniin matkoihin, esim. että Suomalaiset
eivät koskaan ole olleet nykyistä etelämmällä, ehkä kyllä niiden jälet
itään päin tuntuvat selvästi Wätkan kaupunkiin asti. Mainituilla
päätteillä loppuvia järvein nimiä löytyy varsinkin paljon ja laajalta,
aina Sibiriasta _Obin toiselta puolelta_ Smolenskin paikoille asti
entiselle Puolan maan rajalle.
Ole nyt hyvä ja kirjoita minulle kohta vastaus kaikille asioille ja
kysymyksille ja myöskin kuinka Sanakirjasi joutuu, sitä anoo
nöyrimmästi
veljesi
D. E. D. Europaeus.
Helsingissä 29 Marrask. 1851.