[Syksyllä 1849]
Jalo Veljyeni!
Eihän Sinulle toki liene mitä vastusta ollut siitä, kuin vähän kauemmin
olen tullut pitämään karttojasi, joista nyt kiitän suuresti lainan
edestä. Niiden ympärystin lienee postin kulettajilta tänne tullessa
ruhjottu, kuin se oli niin rikkinäinen, että päätinkin teettääkseni
uuden. Sepä se viivyttikin niitä enimmän ajan. Tässä seuraa nyt
sanakirjan arkit 175-201. Se on kyllä aivan vähän ajan suhteen,
mitä sitte viimisen lähetykseni on kulunut, mutta tällä välin
työksentelinkin kuukausmääriä Wenäläisten maakuntakarttojen kanssa,
joista olen etsinyt ja kirjoittanut kokoon vähää vajaa 3000 muukalaista
ja osaksi suomalaistakin paikkojen nimeä käyttääkseni Saksan kielellä
kirjoittaakseni aivottuun kirjaan Suomalaiskansojen perikodista, jonka
sitte aivon antaa Pietarin Akademialle. Meurman ei ole sanakirjaa
kiirehtinyt ja ilmoitti että kirjanpainaja ei sitä ennätä valmiiksi
saada kuin tulevana keskikesänä. Minä toivoin parissa, kolmessa
kuukaudessa kerkeäväni mainitun kirjani kanssa valmiiksi, mutta
karttojen kanssa työksenteleminen otti hirmuisesti aikaa, enkä ole
vieläkään saanut kaikkia karttoja, joita vielä pitäisi saamani. Tohtor
Castrén ilmoitti vielä itsellänsä olevan siksi tarpeeksi ainetta koko
vuodeksi työksennelläkseni. Aivon siis kerrassansa ottaa koko läjän
työkseni, kuinhan ensin aikaa saan ja pääsen muista töistäni. Sitte
siitä toki enemmin palkintoakin antanevat.
Jo olen varmoilla jälillä, että Syräniläiset ennen vanhaan ovat asuneet
Peipusjärveä myöten. Viron ja Lihvin maalla ei toki niistä tunnu paljon
arveltavaakaan jälkeä, ehkä kyllä näissä kartoissa ja nimistöissä olisi
montakin pitänyt löytymän, sen suhteen kuin niitä löytyy Pleskovan
kupernissä. Kuin niitä Pleskovasta etelään ja länsietelään päin
löytynee, sitä en nyt karttojen puutteessa taida sanoa.
Löytyy niitä pohjais-Wenäillä ja Walgedjärven tienoilla varsinkin
lappalaisiakin nimiä, niinkuin päätteet pohta, bal, menä, sillä Suomen,
Ruotsin ja Norjan rajanurkassa Lapissa löytyy Kaltapohta ja
Koukimapohta, Terin Lapissa Kusomena (Кузомена), Polbal. Liki
Arhangelskiä löytyy myöskin eräs Kusomena sekä muitakin samalla
päätteellä. Walgedjärven tienoilla sekä tämä että _bal_ ja _pohta_:
Kostobal, Voslibohta, Pelpohta j.m.m. Tietänetkö mitä tällaiset
päätteet merkinnevät.
Joko kuinka valmistuu uusi Sanakirja? Kuinkas Norjalainen Herra Friis
voimistuu Suomen kielessä?
Vasta nykyisin tapasin kunnollisen kappaleen eräästä lausukasmuodosta,
jota jo kauan olen arvellut löytyvän. Se on nimittäin forma
continuativa sanasta _kark'aa_, josta _karkuan_ ("kalat karkuaavat
lahesta pois"). Yksinäisiä muotoja tiesin jo ennenkin esim. _leimuaa_,
josta tullut _leimahtaa_ näyttää muodon _leim'aa_ olleen alkujuuren.
Koska monikon hallinnan pääte Suomettaresta niinkuin monesta muustakin
nykyisestä kirjasta nähden ei nyt tahdo vakautua, niin olisi hyvä, jos
miettisit tarkemmat ja soveliaat säännöt tälle se'alle. Kaikki
entiselle raamatun kirjoitustavan pohjalle ei kelvanne jättää, parempi
lienee runoissa löytyvä kirjoitustapa. Runoissa aina tavataan _-sten,
-nten: hevoisten, avainten_, joten jo minäkin olen ruvennut
kirjoittamaan, mutta ei löytyne _vetten, totten, paatten, riitten_,
senkun _vesien_ (kaareksi vesien päälle) _tosien, paasien, riisien_.
Edellisen tapaiset eivät kaikki jokapaikassa ymmärrettäisiinkään.
Koska nyt juuri sain Reinholmin keräämät sadut Wiipurista tänne ja
niitä nyt en kerkeä korjaelemaan ennen kuin tulevana keväenä, niin
lähetän ne nyt Sinulle, niinkuin Reinholm esipuheessa suopi. Sukkelin
satu lienee kyllä se, kuin Hämäläiset pelkäsivät yhden joukostansa
ruislaihoon hukkuneen.
Ole hyvä ja kirjoita tännekkin kuinka asiat teilläkin kulkevat, sitä
anoo
veljesi
Europaeus.