[12 p. tammik. 1848.]
Kunnon Velloseni!
Vähä joukko sanoja, sanalaskuja ja arvautuks[i]a seuraa tämän mu'assa.
Muutamia satujakin löytyy, joita kuitenkin ai'on toimittaa`
Suomettareen. Hyvä olisi, jos Sinäkin lähettäisit tänne muutamia ennen
keräämiäsi satuja ja itkuvirsiä välttämättömästi. Mitä viimeiskeväinä
lähetit, niistäkin panen vielä muutamia Suomettareen, jonka tehtyä
lähetän kaikki takaisin. Ei se haittaa`, jos vähän välistä Satujakin
Suomettaressa on, kuin ei kuitenkaan muutakaan huvittavaista meiltä
siihen paljon heru`. Kalevalasta pitäisi Sinun joitakuita paikkoja
poiskin jättämän, jonka ehkä itsekkin tehnet kehoittamattani. Mutta
kuitenkin. Sellaiset paikat, jotka siveyttä vähän koskeevat, esim.
Potkasi punasen portin Vasemella varpahalla. -- Jäniksen jäpimä
(jävintä) mailla. -- Jonk' on ei maloa ma'annut. Pohjan akan saunasanat
j.n.e. saisivat vahingotta jäädä` pois, taikka toisin asetettaa`. Että
Kalevala hyvin sopisi vallasvä'enkin naispuolille, sitä pitäisi
pyydettämän. Pitkältä pistäävät monet loihtusanatkin, esim.
Lemminkäisen metsäsanat hirveä ajaessansa, josta varsinkin koiran sanat
voivat jäädä` pois, kuin Lemminkäisellä Lappalaisen kodalle tullessa ei
nimitetä koiria olleen, eikä hän luultavasti tullutkaan koirinensa
Pohjolan tyttiä kosiin. Se paikka, sekä Vipusen loihdot, Ilmarin
emännän karjasanat, mainitut saunasanat j.n.e. tuleevat kuitenkin
Loihtukirjaan, jonka tähden Kalevalassa voivat olla` lyhemmiten, ehkä
ensimäisessä painossa nä'ytteeksi olivat hyödyllisetkin, ja halukkailta
siitä voivat lu'ettaa`!
21:ssa runossa 269:stä säkeestä lähteen on muutamia lapsien laulusta
tulleita säkeitä. Ovatpa ne hyvin sen luontosiakin. Saisivat siis
jäädä` pois, ja kipeä sopivilla aikamiehen sanoilla, vaikka
lyhemmitenkin, parannettaman. -- Monet säkeet, jotka nyt ovat
toisintoina, sopisivat paremmin, kuin runon sisässä olevat, välistä
runosääntöjen vaatimuksesta, välistä ajatuksenkin, esim. 6:nessa
runossa 75:nessä säkeessä sopii "veitikasta" Lemminkäisestä paremmin
sanoa` "Su'an seinähän sivalsi" kuin nuoin siivosti "Su'an orrelle
ojensi". 3:nen runon alkuun tulee pel'otta pantavaksi "Katritar (on)
neito kaunis Sisär nuoren Joukahaisen" ja monta muutakin nimeä ja
paikkaa sopinee samoin pantaa` sisään.
Pitää välttämättömästi Kalevalan vielä odottaman yli kesän, kunnes
runot tarkemmin saadaan Inkerin puolelta, sekä muista paikoista
Saimaan, Suomen lahden ja Laatukan väliltä. Vieläpä pitäisi Tverin
läänissäkin ennen sitä välttämättömästi käytämän. Saisitkin kehoittaa`
Viipurinkin Seuraa liikkeille siinä asiassa, Eipä tuo ollut niinkään
mieliksi, kuin ei minun kirjauksestani mitään huolineet. Tuskin
kuitenkin käyttäneevät rahojansa parempaan, kuin runon kerääjille, jos
vaikka moniaita satojakin antaisivat. Onhan niillä muitakin rahoja, ei
ainoat Wilken antamat. Nykäseppäs Veikkonen! ehkä jostakusta muualtakin
kuin ainoasta Yliopistosta pöyhöää joku halukas ja kelvollinen mies
ylös. Mutta eihän silloin mitään pöyhöä` kuin ei pöyhötetä`, ja eihän
tuossa vaivaa mitä olisi. Jos sitte onnistaa, niin onnistaa, mutta jos
ei, niin sittehän on vähintäin huoletta, kuin tietää kostelleensa.
Eiköhän olisi parempi, jos Kirjallisuus-Lehteen aina kirjoittaisit
suomeksi. Jos kaikki päättäisi aina kirjoittaa` Suomeksi, mitä suinkin
saattaa, sekä kirjauksia, että muita, niin antaisi se jo vähän
harjoitusta, uskallusta, herätystä ja muitakin hyviä vaikutuksia. Mutta
jokaisen, joka tahtoo sitä muilta tehdyksi, pitäisi itsenkin niin
tekemän. Minä kelle vaan olen kirjoittanut, niin aina Suomeksi, ja
pyydän vielä Suomeksi vastaamaankin. Niin sain nykyisin sisareltani
kirjauksen Suomeksi. Kyllä sielläkin "sitä suu pakaeleepi, mitä mieli
tieteleepi". Sepä se kuulijoidenkin mieltä vähän nykäisee ja sitä
nykimistä pitäisi kaikella tavalla ko'eteltaman.