_Kaikki lapset_.
Peuhaten, teuhaten riemuitaan,
Heiskuen, leiskuen laulellaan.
Hyörien, pyörien harppaillaan
Tääll' yli vihreän niittymaan.
_Yrjö_.
Miehet ne raataa,
Luokoa kaataa.
_Toini_.
Naiset ne oivat
Taas haravoivat.
_Werner_.
Ruoho on tää
Niin mehevää,
Härkä jos oisin, nyt ahmisin mä.
_Eeva_.
Härkä jos oot, vedä kuormaamme,
Vaan varo vitsaani, norja on se!
_Werner_.
Kiitosta paljon! No katsopahan,
Härkänä käyn sua puskemahan!
_Eeva_.
Härkä se häijy
Kuin peto väijyy.
_Ilmari_.
Tässä on niini,
Pannaan se kiinni;
Lyön sitä niskaan,
Maahan sen viskaan.
_Mari_.
Putkassa paikka
Sille on, taikka
Vitsa yks kaks
Saa paremmaks.
_Kaikki lapset_.
Sätkien, mätkien mylvitään.
Hilvaten, kilvaten kiidellään,
Seppelin, heppelin leikitään
Niityllä iltahan päivän tään.
_Aina_.
Reunassa mättään tuolla kukka hento vain on.
Sen vaotta kevättuuli hiljaan nuokuttaa.
Hän laps on kuin me. Hän nyt avaa silmäns kainon,
Suuruutta luonnon, Luojan töitä katsastaa.
Loitommas, niittomies! Hän pieni kukkanen on!
Hän umpulasta on tän' aamun' auennut,
On niityn kuningattarena hetken, mut
Sitt' eteen hyvän Luojan laskee kruununs hennon.
_Väinö_.
Nähkääs kuin
Päin sekä suin
Heinihin hyppään, niissä mä uin!
_Hilja_.
On vihantaa
Metsä ja maa,
Nyt haravoimahan kiiruhtakaa!
_Lutvi_.
Haravoi sä,
Lennätänpä
Heinäsi paikalla latohon mä.
_Helmi_.
Heiniä tuokaa,
Latohon luokaa,
Ett' olis lehmille kyllälti ruokaa!
_Werner_.
Nyt kuperkeikka
Oiva on seikka!
Oon lohi mä,
Lahn' olet sä,
Siis varo, kohta sun nielenpä!
_Kaikki lapset_.
Uiskimme, huiskimme heinissä,
Ennämme, lennämme leikissä,
Toimin ja voimin jo niityltä
Heinät on latohon vietynä.
_Selma_.
Tääll' linnunpesä on. Sä peipon poikain rauhaa
Äl' yhtään häiritse! Käy hiljaan, hiljaan luo!
Ken suojaa teitä, pienet, ukkonen kun pauhaa?
Katotta tupanne: on köyhä koti tuo.
Ei kuitenkaan tapahdu mitään pahaa teille
Tiedotta Herran; hänpä teitä holhoopi.
Oi nuku pieni lauluperhe tyynesti,
Ja kasva, kiitä Luojaa, viserrä myös meille!
_Werner_,
Työstä nyt lakkaan,
Käyn eväsvakkaan
Kiinni ja tyydytän vastani rakkaan.
_Mari_.
Leipä on tässä näin,
Tässä on voita.
_Toini_.
Katso, mun ystäväin,
Vaan älä koita!
_Werner_.
Kiiruhtakaa,
Nyt ihan näännyn, jos syödä en saa!
_Yrjö_.
Veits' ota tää,
Viillä jo leivästä, henkihin jää!
_Lutvi_.
Tyttöjä vartokaa,
Kyllä ne tarjoaa!
_Hilja_.
Käykäätte piirihin nurmellen,
Niin tytöt kantavat tarjoten!
_Werner_.
Voileipä, paistia, läskiä tuo!
Armahin, mulle se suurin suo!
_Helmi_.
Juustoa, kalaa!
Ken mitä halaa?
_Väinö_.
Meillä on kemut,
Rehtevät remut.
_Eeva_.
Maitoa, marjoja!
_Kaikki lapset_.
Maitoa, marjoja!
Herkkuja tarjona!
Täällä on onnela!
Peuhaten, reuhaten riemuitaan,
Heiskuen, leiskuen laulellaan,
Hyörien, pyörien harppaillaan
Tääll' yli vihreän niittymaan.
_Lutvi_.
Suur' armas maamme iltapäivän loistoss' aivan
Kuin äiti hellä meille sylins levittää.
_Aina_.
Ja meidän melskatessa lasten elämää,
Kansamme työskelee ja kantaa tuskan, vaivan.
_Yrjö_.
Meill' liian kevyt miel' on, käs' on heikko vaan.
Vahvistukaamme työhön edest' oman maan!
_Selma_.
Rakastakaamme myöskin murhees', iloss' sitä,
Ja sille meidän elää, sille kuolla pitää.
_Kaikki lapset_.
Tehkäämme siihen kylvö kevätsateella,
Ja kesäheltehess' sit' aina kastelkaamme.
Oi Herra, syksyin, talvin, kaikkin' aikoina,
Sun vahvaan varjeluksees ota kotimaamme?