Suomentajan selityksiä.
[1] Tarkoittaa kreikkalaisten tunnettua, kansalaisten muodostamaa
valamiesten eli heliastein tuomioistuinta. Ks. Tietosanakirja XIII, s.
247-248.
[2] Aljettu lause on äkillisesti keskeytetty, erikoinen sanontatavan
muoto: _aposiopesis_ (= mykistyminen). Puhuja aikoi sanoa: "minullehan,
samalla kuin menettäisin teidän luottamuksenne, koko valtiollinen
asemani joutuisi vaaranalaiseksi". Kyseenalainen kielenkäyttö tekee
puheen eloisammaksi.
[3] N.s. 500-neuvoston, jonka toiminta oli erittäin tärkeä
kreikkalaisten yhteiskuntaelämässä, tuli m.m. valmistaa kansalle
esitettäviä asioita, tehdä niistä ehdotuksia ja ennakkopäätöksiä.
Neuvosto oli puolestaan hyväksynyt Ktesiphonin esityksen ja puoltanut
sitä vahvistettavaksi. Aiskhines käytti silloin hyväkseen
valitusoikeuttaan.
[4] Ks. mitä historiallisessa johdannossa Philippoksen
valloituspuuhista ja hänen ateenalaisten kanssa solmimastaan rauhasta
on huomautettu. Philokrates oli Ateenan rauhanpuolueen innokkaimpia
kannattajia. Hän teki ehdotuksen, että Philippoksen luo lähetettäisiin
kymmenen lähettilästä keskustelemaan rauhan perusteista. Lähetystö,
jonka johtavia henkilöitä olivat Philokrates, Aiskhines ja Demosthenes,
matkustikin kuninkaan luo v. 346. Näin keskustelut saatiin vireille ja
niitä jatkettiin, kunnes päästiin yksimielisyyteen monen sovittelun
jälkeen. Ateena sai Kherroneesoksen ja Philippoksen valtaamat saaret
takaisin, mutta Thraakiasta Ph. ei voinut luopua, eikä rauhansopimus
myöskään koskenut Ateenan uusia liittolaisia, varsinkaan phokilaisia.
[5] Kun Pelopidas ja Epameinondas olivat kohottaneet Theeban Kreikan
ensimmäiseksi valtioksi, koettivat sparttalaiset asevoimalla saavuttaa
entisen valta-asemansa, mutta joutuivat tappiolle useissa taisteluissa.
Ateenalaisetkin olivat aluksi Theeban puolella, mutta peläten tämän
kasvavaa valtaa he tekivät rauhan, vieläpä liiton Spartan kanssa.
Kuitenkin Epameinondas sai spartalaisista loistavan voiton Leuktran
luona v. 371. Täten theebalaisten mahtavuus yhä paisui, mutta päättyi
myöskin pian edellä mainittujen etevien johtajien kuoleman jälkeen.
[6] Aristodemoskin kuului ateenalaisten v. 346 Philippoksen luo
lähettämään lähetystöön.
[7] Attikan maakuntaan kuuluvan Agnos-nimisen kunnan asukas.
[8] Ehkä sama henkilö kuin Ktesiphon, joka teki Demosthenen
seppelöimistä koskevan ehdotuksen. Toisten mukaan Paiania-kuntaan
kuuluva Aiskhineen mainitsema henkilö, joka myöskin teki erään
päätösehdotuksen; vrt. 75 §.
[9] Kaikkein helleenein liittovaltioiden edustajain olisi pitänyt
kokoutua Ateenaan yhteiseen neuvotteluun (vrt. Ai. 58 §).
[10] Tarkoittaa kelvotonta ihmistä. Tarinan mukaan sen niminen henkilö
oli eräs epheesiläinen, jolle Lyydian kuningas Kroisos oli antanut
rahoja, jotta hän kokoaisi sotaväkeä persialaisia vastaan, mutta tuo
antoikin saamansa varat Kyrokselle.
[11] Serreion (Serrion) on Thraakian eteläisellä rannikolla sijaitseva
paikka; Myrtenon ja Ergiske todennäköisesti samalla suunnalla.
[12] Aiskhines oli syytöspuheessaan tahallaan väärennellyt mainittujen
paikkain nimiä, ne kun hänen mielestään olivat vähäpätöisiä ja outoja
(Ai. 82 §).
[13] Aiskhines oli moittinut (Ai. 76 §) Demosthenesta m.m. siitä, että
hän oli häpeällisesti mielitellyt Philippoksen lähettiläitä,
päästämällä heidät kansankokoukseen esittämään sanottavansa, johon
ensin neuvoston olisi pitänyt antaa suostumus, sitten kun lähettiläitä
oli kuulustellut valtion juoksevia asioita hoitava valiokunta,
prytanit.
[14] Vierailla lähettiläillä oli teatterissa kunniapaikkansa, heille
osoitetut etusijat. Yleinen sisäänpääsymaksu oli kaksi obolia (1 oboli
= n. 16 p.), jonka varattomien puolesta valtio suoritti. Siis 2 obolin
sija oli tavallinen kansan käyttämä paikka, jonka jokainen voi
rahallaan lunastaa.
[15] Attikalaisen kalenterin ensimm. kuukausi, heinä- ja elokuu; saanut
nimensä _hekatómbaia_ (hekatón, bus = sata härkää käsittävä
uhritoimitus) juhlan mukaan. Kuukaudessa oli joko 29 t. 30 päivää kuun
kierroksen mukaan. Kuukauden viimeisen päivän nimenä oli _héne kai néa
(hémera t. selene)_ = edelliseen vuoteen (kuukauteen) kuuluva ja uusi
(päivä t. kuu), s.o. kuukauden viimeinen päivä oli myöskin seuraavan
kuukauden ensimm. päivä, kun uusi kuu silloin syntyi.
[16] Solonin (arkonttina v. 549 e.Kr., k. 559) laskemille perustuksille
Kleisthenes v. 510 rakensi Ateenan yhteiskuntalaitoksen uudelle
kansanvaltaiselle pohjalle. Ateenan kansa oli vanhastaan jaettuna
neljään heimoon (phyle), nämä taas sukuihin ja veljeskuntiin.
Tämän rinnalle Kleisthenes loi uuden jäsentelyn. Pienimmäksi
itsehallintokeskukseksi tuli kyläkunta eli _demos_. Demokset taas
yhdistettiin kymmeneen suureen osastoon, joita nimitettiin vanhalla
heimo (phyle)-nimellä. Kuhunkin phyleeseen tuli kolme toisistaan
erillään olevaa demosta: merenrannikolta, sisämaasta, Ateenan
läheisyydestä. Meidän kuntajakomme mukaan voisi phyleetä verrata ehkä
kihlakuntaan, demosta pitäjääseen (pitäjäkuntaan). Heimoittain
arvottiin demoksien esittämistä ehdokkaista jäsenet Ateenan
500-miehiseen valtioneuvostoon, 50 kustakin phyleestä. Yhden phyleen
edusmiehet (prytanit) olivat aina vuorotellen kukin noin 35-36 (38-39)
päivää (1/10 osa vuotta) neuvoston hallitsevana valiokuntana. (Vrt.
_Tudeer_. Kreikan kansa persialaissotien aikana, ss. 97-100; 13
selit.).
[17] Päätös on sulkujen kehyksissä, koska sitä monesta syystä ei pidetä
alkuperäisenä. Olen kuitenkin tämän päätöksen, samoin kuin muutkin
sentapaiset vastedes tavattavat liitteet, suomentanut, koska ne
esiintyvät käyttämässäni tekstipainoksessa ja muutenkin mielestäni aina
valaisevat yleistä tilannetta.
[18] Puhuja liittää ivallisesti kyseenalaisille lähettiläille
määräyssanan "oivallinen", vaikka hän tietysti tarkoittaa päinvastaista
ominaisuutta.
[19] Ensimm. persoona osoittaa, että puhuja, Demosthenes, itse oli
lähettiläiden joukossa.
[20] Tarkoittaa Thermopylain persialaissotien ajoilta kuuluisaa,
Lokris-maakunnassa sijaitsevaa ahdasta vuorensolaa, jota pidettiin
Kreikan avaimena.
[21] Tarkempi selostus seuraa heti alempana olevasta asiakirjasta.
[22] Attikalaisen kalenterin viides kuukausi, ehkä marraskuu;
_maimakterion_ johtuu sanasta _maimisso = maimáo_, myrskytä.
Päivämäärä, 21 p., on saatu laskemalla takaperin 10 p. koko kuukauden
päivistä (30 p.), kuten oli tapana menetellä, kun oli puhe kuukauden
viimeisestä dekadista (kymmenen päivää käsittävästä ajanjaksosta).
[23] Sen niminen puhuja mainitaan olleen niiden kansalaisten joukossa,
jotka Aleksanteri suuri Theeban hävityksen jälkeen vaati itselleen
jätettäviksi.
[24] Paikkoja Attikan maakunnassa.
[25] Vrt. 17 selitystä.
[26] Vrt. 17 selitystä.
[27] Philippoksen "liittolaisilla" tarkoitetaan theebalaisia ja
thessalialaisia. Hänen ateenalaisille lähettämänsä kirje olisi
oikeastaan pitänyt olla edellisille osoitettu.
[28] Olynthos, mahtava kreikkal. siirtokunta Khalkidikeen niemimaalla,
oli, samoin kuin kaikki helleeniset kaupungit, eri puolueiden
heikontama. Toiset arvelivat, että uskollinen liitto Makedonian kanssa
takaisi isänmaan onnen ja menestyksen, toiset eivät tahtoneet olla
missään tekemisissä tuon "halvan muukalaisen" kanssa, vaan toivoivat
yhdessä ateenalaisten kanssa voivansa vastustaa Philippoksen
hyökkäyksiä. Asia kuitenkin päättyi siten, että kuningas v. 348 sai
kaupungin valtaansa. Tällöin eräs makedonialaisen puolueen miehiä,
Lasthenes nimeltään, kerrotaan tehokkaasti avustaneen Philipposta.
[29] Puheenalaiset henkilöt, kuten edellinenkin, olivat
paikkakunnallaan makedonialaisen puolueen johtomiehiä ja ajoivat
kuninkaan asioita, usein voitonhimostakin.
[30] Esityksen syvästi irooninen sävy on huomattava.
[31] Attikalaisen kalenterin 9:s kuukausi, maalis- ja huhtikuu, jolloin
vietettiin metsästysjuhlaa, _elaphebólia_; johtuu san. _élaphos_,
hirvi, sekä _bállo_, heittää.
[32] Ateenassa sijaitseva kuuluisa kukkula, Akropoliksen ja
Areiopagoksen ohella, kansankokouksien paikka; johtuu ehkä kreikkal.
san. _pyknós_, tiheä (kansasta).
[33] Vrt. 17 selit.
[34] Tarkoittaa Philippos kuningasta.
[35] Vähäpätöinen kansanheimo Thessalian, Epeiroksen ja Aitohan
välisellä alueella. Dolopilaiset toimivat tavallisesti yhdessä
thessalialaisten kanssa. Molemmat olivat palvelleet persialaisten
palkkasotureina ja siitä syystä kreikkalaisten halveksimia;
kreikkalaisten nimeä he eivät ansainneet.
[36] Philippos oli monilla sotaretkillään, Thraakiaan, Illyriaan,
Skythiaan, usein tullut haavoitetuksi milloin milläkin tavalla.
[87] Pella oli tosin Makedonian suurin kaupunki, mutta muita Kreikan
pääkaupunkeja vielä paljoa pienempi ja mitättömämpi; sai vasta
Philippoksen toimesta suuremman laajuuden ja merkityksen.
[38] Philippoksen valtaamia tunnettuja kreikkalaisia kaupunkeja ja
siirtokuntia.
[39] Pieni ateenalaisten omistama saari Thessalian rannikolla.
[40] Vrt. 27 §; 11, 12 selit.
[41] Thessalian rannikolla sijaitseva saari, Halonnesoksesta länteen
päin.
[42] Kaksi ensin mainittua olivat tunnettuja Philippoksen kannattajia,
varsinkin myöhemmällä ajalla; ks. historiall. johdantoa. Viimeksi
mainitun valtiollisesta toiminnasta ei ole tietoja säilynyt.
[43] Euboian saarella sijaitsevia kaupunkeja.
[44] Sananparrellinen sanontatapa, mikä yleensä kuvaa aivan
auttamatonta tilannetta. Mysialaisista kerrotaan, että he kerran
kuninkaansa poissa ollessa olivat joutuneet naapurikansain tuhoavan
hyökkäyksen alaisiksi.
[45] Vrt. 139 §.
[46] Attikal. kalenterin kolmas kuukausi, syys- ja lokakuu. Sen kuun
kuluessa pidettiin _boedrómia_-niminen juhla Apollonin kunniaksi;
johtuu san. _boe_, huuto, ja _drameïn_, rientää.
[47] Strategin, sotapäällikön, toimi kuului alkujaan kolmannelle
arkontille, n.s. polemarkhokselle; vielä Marathonin taistelussa tämä
otti osaa päällikkyyteen, mikä on viimeinen asiaa koskeva tiedonanto.
Sen sijaan sota-asiat olivat jo varhain 10-miehisen, "strategein"
muodostaman, virkakunnan valvottavina, jota voisi verrata myöhemmän
ajan sotaministeriöön. Puheenalaisessa tekstikohdassa neuvottelevat
strategit ikävien, valtion turvallisuutta uhkaavien tapahtumain
sattuessa kansalaisten kanssa; vrt. 37 §.
[48] Vrt. 17 selit.
[49] Useimmat puheenalaisista henkilöistä jo ennen mainitut; vrt.
histor. johdanto sekä 4 selit., 21 §, 8 selit.; 29, 55, 70 §§, 29
selit.
[50] Vrt. 17 selit.
[51] Selymbria oli thraakialainen Propontiksen rannikolla sijaitseva,
Byzantionista länteen päin oleva kaupunki.
[52] Vrt. 17 selit.
[53] Attikal. kalenterin seitsemäs kuukausi, tammi- ja helmikuu; johtuu
san. _gaméo_, viettää häitä (häämenojen kuukausi).
[54] Vrt. 17 selit.
[55] Thraakialainen Propontiksen rannikolla sijaitseva, Byzantionista
länteen päin oleva kaupunki.
[56] Korkeimman virkamiehen nimi, joka oli oikeastaan uskonnollisten
menojen ohjaaja; johtuu san. _hierós_, pyhä, sekä _mnémon_, muistava
(pyhä havaintojentekijä).
[57] Vrt. 17 selit.
[58] Kaupunkeja thraakialaisella Kherroneesoksella.
[59] Vrt. 17 selit.
[60] Sillä välin kuin Spartan kuningas Agesilaos Vähässä-Aasiassa (395)
onnellisesti taisteli persialaisia vastaan, onnistui näiden
lahjomisilla ja houkutuksilla nostattaa hänelle vaarallisia vihollisia
kotimaassa. Boiotialaiset, korinthilaiset ja argolaiset yhtyivät
liittoon vallitsevaa valtiota, Sparttaa, vastaan. Myöskin nöyryytetty
Ateena liittyi heihin. Sparttalaisten päällikkö Lysandros riensi
silloin Boiotiaan, mutta voitettiin ja kaatui Haliartoksen luona
syksyllä v. 395. Seuraavana kesänä 394 taistelu Korinthoksen luona
päättyi liittolaisille onnettomasti. Tunnettua on, miten Agesilaos
sitten sotanäyttämölle riennettyään ratkaisevasti voitti viholliset
Koroneian luona Boiotiassa 394.
[61] Tarkoittaa tunnettua tilannetta peloponnesolaissodan ajoilta, jota
kutsutaan Dekeleian sodaksi, kun sparttalaiset miehitettyään Attikan
maakunnassa tuon nimisen linnoituksen hävittivät korinthilaisten ja
theebalaisten avustaessa laajalti maakuntaa.
[62] Vrt. 5 selit.
[63] Attikan pohjoisella rajalla ja Euboian meren rannalla sijaitsi
Oropoksen kaupunki, jonka omistamisesta ateenalaisten ja theebalaisten
välillä kauan oli ollut riitaa. Vihdoin se Eretrian vallanpitäjäin,
Themisonoksen ja Theodoroksen, avustaessa riistettiin ateenalaisilta.
[64] Valtionrasituksiin, joista varsinkin rikkaat saivat runsaimman
osansa, kuuluivat Ateenassa myös n.s. leituurgiat (joht. san. _léitos_
ja _érgon_ = julkinen palvelus), persoonalliset avustukset. Usein
yksityiset silloin kunnianhimosta tai päästäkseen kansan suosioon
koettivat toisensa voittaa ulkonaisessa loistossa ja komeudessa. Tämä
koski varsinkin uskonnollisten juhlain toimeenpanoa y.m. yleisten
menojen suoritusta. Suurimpia kustannuksia, varsinkin myöhempinä
aikoina, vaati kuitenkin se leituurgian muoto, jota kutsuttiin
trierarkhiaksi (johtuu san. _triéres_, alus, sekä _árkho_, johtaa).
Rikkaimpien kansalaisten tuli myöskin siten palvella valtiota, että he
hankkivat sille sota-aluksen (tav. n.s. kolmisoutulaivan) soutajineen
ja kalustoineen ja olivat sen ylipäällikkönä. Strategit (vrt. 47
selit.) nimittivät määrätyn luvun sopivia henkilöitä trierarkheiksi,
joilla sitten tuo puheenalainen velvollisuus vakinaisesti oli. Mutta
tämän ohella tärkeinä ajankohtina laivanvarustajat myöskin
vapaaehtoisesti voivat valtiolle palveluksiaan tarjota, kuten
Demostheneen mainitsemassa tapauksessa.
[65] Lain mukaan piti valittajan saada ainakin viides osa
tuomioistuimen jäsenten antamasta äänimäärästä ajamansa asian hyväksi;
muussa tapauksessa hän oli oikeuteen vetoamistaan väärin käyttänyt ja
siitä syystä ansainnut rangaistuksen, rahasakon, maanpaon y.m. Ks.
historiallista johdantoa Aiskhineen kohtalon suhteen.
[66] 1200 rikkainta kansalaista, jotka olivat velvolliset varustamaan
laivoja, oli jaettu 20 varallisuusluokkaan, symmoriaan (joht. san.
_symmoros_ = veronalainen kumppani), symmoriat taas alaosastoihin
(_syntéleia_ = veroamaksava yhdyskunta), joihin korkeintaan sai kuulua
16 henkeä. Jokaisen synteleian tuli kustantaa yksi laiva, jolle valtio
varusti tarvittavan kaluston. Rikkaimmat olivat symmoriain esimiehiä.
Nämä suorittivat ennakkomaksuja ja vuokrasivat laivan varustamisen
vähimmän vaatijalle, mutta kiskoivat sitten muilta synteleian-jäseniltä
niin paljon, ettei heidän itsensä ylimalkaan tarvinnut mitään
suorittaa. Täten syntyi se räikeä suhde, että rikkaimmat, joita rasitus
etupäässä olisi pitänyt kohdata, tykkänään siitä vapautuivat, vieläpä
muistakin mieskohtaisista suorituksista (ks. 64 selit.). Näiden
epäkohtain poistamiseksi Demosthenes teki kyseenalaisen, puheessaan
tarkemmin selostamansa ehdotuksen (vrt. _Lübkers_, Reallexikon der
klassischen Altertums, 7. pain., ss. 674-676).
[67] Ks. historiallista johdantoa.
[68] Ks. 46 selit.
[69] 1 drakhma = n. 1 Smk.
[70] Vrt. 17 selit.
[71] Vrt. 17 selit.
[72] 1 attikal. talentti (myöhempiaikainen Solonin hopeatalentti) oli
n. 5,660 Smk.
[73] Vert. 17 selit.
[74] Munikhia oli kolmas Ateenan satamakaupunki (Peiraieuksen ja
Phaleronin välinen), jossa oli Artemis-jumalattaren kuuluisa pyhättö.
Sen luona etsi turvaa ja lohdutusta vaivojakokenut meriväki.
[75] Laivavarustuksen esimiehiä (apostoleis; joht. san. _apostéllo_ =
lähettää pois, määrätä) oli Ateenassa 10 luvultaan. Heidän tuli valvoa,
että trierarkhit täyttivät velvollisuutensa; olipa heillä oikeus
vangitakin tehtävänsä laiminlyöneitä.
[76] Puhuja huomauttaa, että mainitsemassaan tapauksessa eivät itse
arkontitkaan, valtion korkeimmat virka- ja luottamusmiehet, olisi
tilivelvollisia, saatikka sitte hän, joka nyt vain tilapäisesti hoiti
yleisiä asioita.
[77] Nausikles oli ollut phokilaisille lähetettyjen apujoukkojen
päällikkönä (tark. alemp. tekstissä).
[78] Diotimos oli trierarkhina ja laivaston päällikkönä tehnyt
valtiolle hyviä palveluksia (tark. alemp. tekstissä).
[79] Kharidemos oli Euboian Oreoksen kaupungista kotoisin, mutta
myöhemmin Ateenassa saavuttanut kansalaisoikeuden. Urheana
palkkasoturien päällikkönä hän thraakialaissodan aikana oli
ateenalaisiakin avustanut (tark. alemp. tekstissä).
[80] Neoptolemos, rikas trierarkhi, oli semmoisena ja muutenkin
palvellut ansiokkaasti valtiota.
[81] Kts. 46 selit.
[82] Panatenaia-juhlamenot olivat ateenalaisten suurimmat,
Athena-jumalattaren kunniaksi jokaisen olympiadin (aina neljä vuotta
kestävän määrätyn ajanjakson) kolmantena vuotena, elokuun
keskivaiheilla, vietetyt kansanjuhlat. Juhlamenoihin kuului
uhritoimituksia, juhlakulkueita, kilpaleikkejä y.m. Ne olivat,
ateenalaisten kansallissankarin Theseuksen uudestaan järjestäminä, koko
attikalaista maata koskevan puhdistuksen muistojuhlana.
[83] Vrt. 17 selit.
[84] Logistat (s:sta logizomai = laskea) olivat Ateenan kaikkien
valtion rahavaroja käyttävien virkamiesten tilien ylitilintarkastajia,
varemmin 30, myöhemmin 10 luvultaan. Heitä avustamassa oli 10 eutynos
(s:sta _euthyno_ = ojentaa, saattaa tilintekoon) -nimistä tarkastajaa,
1 jokaisesta phyleestä. Paitsi 20 lautamiestä (_páredroi_ =
istuinkumppanit) oli heidän käytettävinään vielä 10 julkista
asianajajaa (_synégoroi_, s:sta _agoreúo_, puhekumppanit). Tilikirjat
olivat jätettävät logistoille, jotka puolestaan antoivat ne
eutynoksille seikkaperäisesti tarkastettaviksi. Jos laskut olivat
oikeat eikä määrätyn ajan kuluessa valitusta tehty, annettiin
tilinpäästö; päinvastaisessa tapauksessa logistat muodostivat
esimiehyytensä alaisen valamiesoikeuden, jossa yllä mainitut
asianajajat valtion puolesta esiintyivät syyttäjinä. Lopullinen päätös
kuului heliasteille (ks. 1 selit.). Puheenalaisessa tekstipaikassa
tarkoitetaan todennäköisesti valamiesoikeutta, jonka tuli antaa
Demostheneelle lopullinen tilinpäästö logistain ehdotuksesta (vrt.
_Lübker_, ss. 700-701).
[85] Vrt. 3 selit.
[86] Pyane(o)psion-kuu oli attikal. kalenterin neljäs kuukausi,
loka- ja marraskuu; silloin vietettiin Apollonin kunniaksi
Pyane(o)psia-juhlaa (s:sta _pyanos (kyamos)_, pähkinä, ja
_hépso_, keittää).
[87] Vrt. 17 selit.
[88] Vrt. 83, 84, 222 §§, joista käy ilmi Demostheneelle tätä ennen
suotu seppelkunnia. Käyttäessään "usein" sanaa puhuja sananmukaisesti
liioittelee joltisesti.
[89] Vrt. 17 selit.
[90] Tarkoittaa Dionysoksen juhlakulkueiden vaunuja, jolloin
vastaantulijat olivat ajajan pilan ja ivailun esineinä.
[91] Tarunomaisia henkilöitä, Zeus-jumalan poikia ja kuninkaita (ensin
main. Aiginan, kaksi viime main. Kreetan), jotka eläessään osoittamansa
rehellisyyden ja oikeamielisyyden vuoksi kuoltuaan pääsivät manalan
tuomareiksi.
[92] Aiskhines, joka murhenäytelmissä oli näyttelijänä esiintynyt,
käyttää syytöspuheensa lopussa (260 §) tällaisia epäonnistuneita,
mahtipontisia huudahduksia, joista Demosthenes sai hyvän aiheen
purevaan ivaansa.
[93] Ks. histor. johdantoa Demostheneen mieskohtaisista hyökkäyksistä
Aiskhineesta vastaan. Huomattava on, että edellinen tässä käyttää
pilanäytelmälle ominaista puhesävyä vastakohtana jälkimmäisen usein
murhenäytelmää lähentelevälle sanontatavalle. Tämä tulee muistaa, kun
yksityiskohtia tarkastellaan. Näemme silloin, ettei Demostheneskaan
ollut erittäin hienotunteinen sanoja valitessaan. Asia saa
selityksensä, kun ottaa huomioon, että intohimot molemmin puolin olivat
kovin kiihtyneet ja että oikeuspuheessa oli tapana käyttää kaikkia
keinoja vastustajan musertamiseksi. Tuomaritkin yleensä olivat
tottuneet tuontapaiseen aiheen käsittelyyn. Tehdäkseen puheensa
vaikutuksen yhä purevammaksi, puhuja tahallaan käyttää outoja,
kuvittelemiaan henkilö- ja paikannimiä, jotka hänen tarkoituksiinsa
soveltuvat, esm. _Tromes, "vapisija" (s:sta troméo, vapista); héros
kalamités_, "ruokojen ympäröimä uros", muuten tuntematon suuruus,
tarkoittanee ehkä puheenalaisen seudun ikävää, vesiperäistä luonnetta,
missä tuollaiset kasvit viihtyivät.
[94] Ajatus: hän ei polveutunut niistä, jotka hän vanhemmikseen
uskotteli, vaan kansan kiroamista orjista, jotka olivat päässeet
pujahtamaan kansalaisten joukkoon.
[95] Oikeastaan öisin liikkuva Hekateen lähettämä kummitus, jolla
lapsia peloiteltiin; tuota nimeä käytettiin myöskin kevytmielisistä
naisista.
[96] Ks. Tietosanak. II 528 s.
[97] Juhlallisin äänestystapa.
[98] Ks. Tietosanak. VII 230 s.
[99] Vrt. 17 selit.
[100] Tarkoittaa Aiskhinesta.
[101] Ks. 15 selit.
[102] Vrt. 17 selit.
[103] Vrt. 92 selit.
[104] Oikeudessa esiintyvillä oli rajoitettu aika käytettävänään, minkä
kuluessa heidän tuli sanottavansa esittää. Ajanmenoa osoitti n.s.
vesikello (_klepsydra_: s:sta _klépto_, kätkeä, ja _hydor_, vesi).
[105] Ks. historiall. johdantoa 9 s.
[106] Amphiktyonein liitot (s:sta _ámphi_, molemmin puolin, ja _ktizo_,
rakentaa, asua), jotka ovat niin tunnettuja Kreikan historiassa, olivat
alkujaan kreikkal. heimojen ja valtioiden välisiä liittosopimuksia
jonkun pyhäkön yhteiseksi suojelemiseksi. Varsinkin Delphoin pyhän
alueen ja Thermopylain solan suussa olevan Demeterin temppelin
turvallisuudesta oli näin yhteisvoimin huolehdittava. Liiton
muodostivat 12 Kreikan tärkeintä heimokuntaa. Sen tarkoituksena oli
myöskin liittovaltioiden yhteisten etujen ja kansainvälisten oikeuksien
suojaaminen. Kullakin näistä oli liiton eduskunnassa 2 ääntä.
Liittoneuvostossa eri valtioiden edustajat olivat nimeltään joko
hieromneemooneja (s:sta _hierós_, pyhä, ja _mimnesko_, muistaa; vrt.
56 selit.) tai pylagoroksia (s:sta _Pyla, Pylai_ = Thermopylai,
amphiktyonein kokous, ja _ageiro_, kokoontua.) Näiden edustajain
valtuudet eivät ole tarkkaan tunnetut; mahdollisesti edelliset
käsittelivät Delphoin pyhätön asioita, jälkimmäiset Demeterin.
Myöhemmin kun tällaista työnjakoa ei enää noudatettu, pylagorokset
olivat ehkä hieromneemoonein neuvonantajia. Kokouksia pidettiin
keväällä ja syksyllä (vrt. Tietosanak. II s. 356; Lübker, 77 s. ja
seur.)
[107] Ks. edell. selit.
[108] Aiskhines.
[109] Demostheneen pääsyytös Aiskhinesta vastaan kohdistuu siihen, että
hän Philippoksen kätyrinä päästyään ateenalaisia edustamaan
amphiktyonein neuvostoon aiheutti lokrilais-amphissalaissodan ja siten
valmisti kuninkaalle tilaisuuden sekautua Kreikan asioihin. Aiskhines
näet oli kuullut, kuten hän syytöspuheessaan itse esittää (116 §), että
amphissalaiset olivat syyttäneet amphiktyonein oikeudessa ateenalaisia
ja vaatineet heille 50 talentin sakkoa, koska he mediläisiltä ja
theebalaisilta saamastaan voittosaaliista olivat Apollonille
lahjoittaneet kultaisen kilven ja ripustaneet sen erääseen uuteen
temppeliin ennen tämän vihkimistä. Tästä ja vielä lisäksi erään
läsnäolevan amphissalaisen raa'an solvauksen tähden kovin närkästyneenä
Aiskhines oli ehdottanut, että liittoneuvoston toimesta olisi
tarkastettava, olivatko amphissalaiset todellakin vallanneet temppelin
pyhää aluetta, kuten kerrottiin. Tämä koski varsinkin Delphoin lähellä
olevan Kirran satama-aluetta, joka jo Solonin aikana hänen
ehdotuksestaan oli hävitetty ja jumalalle pyhitetty rangaistukseksi
asukasten ilkitöistä. Puheenalaista seutua amphissalaiset olivat
jälleen ryhtyneet rakentamaan ja viljelemään, josta heitä oli
rangaistava. Tunnettua on, miten tästä puhjennut sota sitten edisti
Philippoksen hankkeita.
[110] Sekä yleisissä että yksityisissä oikeusjutuissa piti valittajan
(_diokon_) noudattaa laissa määrättyjä muotoja, mitkä koskivat myöskin
amphiktyonein tuomioistuinta. Ensin oli haaste tehtävä (_klesis,
prosklesis_) julkisesti vastaajalle (_pheugon_) vierastenmiesten
(_kleteres_) läsnäollessa jonkun viranomaisen (_arkhe_) luona, jonka
toimintapiiriin asia kuului. Puheenalaisessa tapauksessa, Demosthenes
väittää, ei näin oltu menetelty, joten haaste itsestään raukesi
sikseen.
[111] Arkadialainen Kottyphos oli silloin neuvoston esimiehenä. Hänen
yrityksensä eivät johtaneet mihinkään tulokseen.
[112] Vrt. 17 selit.
[113] Vrt. 17 selit.
[114] Attikalaisen kalenterin 8:s kuukausi, helmi- ja maaliskuu;
_anthesteria_ (s:sta _ánthos_, kukka), oli kukkais- ja kevätjuhla, joka
tämän kuun kuluessa vietettiin Bakkhoksen kunniaksi.
[115] Vrt. 17 selit.
[116] Deemiuurgit (s:sta _demios_, koko kansaa koskeva, ja _érgon_,
työ, yleishyödyllistä tointa harjoittava, vapaa mies) olivat
doorilaisten ja akhaialaisten korkeimpia hallintoviranomaisia.
[117] Makedonialaisten kalenterin mukaan tarkoitti elokuun aikoja
(johto tuntematon).
[118] Ks. 46 selit.
[119] Doorilaisten syyskuu (johtuu ehkä s:sta _Pyánemos_ --
pähkinäkuukausi).
[120] Vrt. 17 selit.
[121] Ateenalaiset ja theebalaiset.
[122] Vrt. 70 §, 42 selit.; olivat varemmin sparttalaisten saavuttaman
valta-aseman jälkeen, peloponnesolaissodan päätyttyä aina Mantineian
taisteluun (362) saakka, boiotialais-puolueen kannattajia.
[123] Ks. 31 selit.
[124] Ateenalaisten 11:s kuukausi, touko- ja kesäkuu.
[125] Phyle oli tunnettu vuorensola ja luja linnoitus Ateenasta
pohjoiseen päin Boiotian rajamailla.
[126] Attikal. kalenterin 10:s kuukausi, huhti- ja toukokuu.
[127] Vrt. 17 selit.
[128] Vrt. 17 selit.
[129] Ks. histor. johdantoa 9 s.
[130] Ks. 3 selit.; vrt. 16 selit.
[131] Ks. 32 selit.
[132] Batalos tarkoittaa heikkoa, velttoa, hekumallista ihmistä.
Raihnaisen ruumiinrakenteensa vuoksi Demostheneella nuoruutensa päivinä
kerrotaan olleen tämä liikanimi.
[133] Kresphontes on Euripideen samannimisen murhenäytelmän sankareita;
_Kreon_ Sophokleen Antigoneen, Oinomaos taas Sophokleen samannimisen
draaman henkilöitä. Kaikki esiintyivät kolmantena henkilönä kreikkal.
näytelmän sommittelun mukaan. Näiden osaa oli Aiskhines n.s.
tritagoonistina (joht. s:sta _tritos_, kolmas, ja _agonistes_,
kilvoittelija) esittänyt. Sen tähden Demosthenes Aiskhinesta usein
pilkkaa tuolla nimityksellä: näyttelijäparka, "komeljantti".
[134] Kollytos oli Ateenaan kuuluva syrjäinen esikaupunki, jossa oli
maaseudun Dionysoksen näytelmiä varten teatteri.
[135] Demostheneen uhkealta sointuvan ja Aiskhineen vähäpätöisen
kotipaikkanimityksen vertaileva painostaminen sekin epäilemättä
vaikutti kuulijaan.
[136] Attikal. kalenterin 12:s kuukausi, kesä- ja heinäkuu (joht. s:sta
_skiron_, valkea päivänvarjostin, ja _phoréo_, kantaa).
[137] Tunnettua on, että kreikkalaisten kansallissankari Herakles
äitinsä puolelta polveutui Theebasta. Mitä tarunomaista Herakleen
jälkeläisten eli n.s. herakleidein satupiiriin liittyvää tapausta
puheenalaisessa tekstikohdassa tarkoitetaan, on vaikea lähemmin
selostaa. Myöhemmin, historiallisena, Demosthenesta lähellä olevana
aikana, jos annamme selitettävänämme olevalle sanontatavalle yleisemmän
merkityksen, ateenalaiset olivat avustaneet sparttalaisten sortamia
theebalaisia esim. silloin, kun Pelopidas, joka Ateenassa oli löytänyt
turvapaikan, myöskin sikäläisten ystäviensä kera kukisti sparttalaisten
Theebaan asettamat vallanpitäjät ja palautti isänmaalleen vapauden v.
379.
[138] Tunnettu tarunomainen, hirveitten rikosten murtama, onneton
Theeban kuningas, jonka vaiheista kuuluisa ateenalainen
murhenäytelmänkirjoittaja Sophokles on saanut aiheen kahteen
samannimiseen draamaansa. Jälkimmäisen mukaan, "Oidipus Kolonoksella",
tuo sokea vanhus jalon, uskollisen tyttärensä Antigoneen saattamana
saapuu maastaan karkoitettuna harharetkellään Ateenaan ja löytää täällä
vihdoin Kolonoksen kummun juurella Eumenidein lehdossa viimeisen
rauhallisen leposijansa ateenalaisten kansallissankarin ylevän
Theseuksen turvissa. Siunausta Oidipus on tuottava sille maalle, joka
hänet on sulkenut poveensa. Turhaan kiittämättömät omaiset nyt
koettavat saada hänet luokseen takaisin. Zeuksen koston jylinä ilmaisee
heille heidän viimeisen tuomionsa. "Koko runoteos ei ole ainoastaan
runoilijansa jumalain rakastaman kotipaikan ihmeellinen ylistysruno,
Ateenan kiitoslaulu -- -- vaan vielä tänäänkin se vähenemättömällä
lämmöllä puhuu sydänten kieltä". (_Baumgarten--Poland--Wagner_, Die
Hellenische Kultur, 2 pain., 443 s.).
[139] Vrt. 17 selit.
[140] Näilläkin saarilla, jotka aina v:een 338 olivat kuuluneet
ateenalaisten liittokuntaan, oli muodostunut makedonialainen puolue.
Tämän toiminnasta, johon puheenalainen tekstikohta viittaa, puuttuu
tarkempia tietoja.
[141] Tämä tiedonanto persialaissotien ajoilta on riidanalainen.
Toisten lähteiden mukaan tuo tapaus kuuluisi vähäistä myöhempään
aikaan, jolloin mainehikas Plataian taistelu suoritettiin. Myöskin
rangaistuksen kärsineen henkilön nimi vaihtelee. Muuten kivittäminen
tuohon aikaa tuskin lienee ollut harvinaista kansantuomion
toteuttamista, kun kiihoittuneet intohimot hillitsemättä olivat
päässeet vauhtiinsa.
[142] Vrt. 133 selit.
[143] Tuomarit tunnettiin virkasauvastaan ja erityisestä
virkamerkistään. Heitä oli kaikkiaan 5000 (varajäsenineen 6000), ja
heidät oli jaettu 10 osastoon, joista kukin muodosti oman
tuomioistuimensa. Näillä jokaisella oikeushuoneustoineen oli oma
numeronsa ja värinsä. Kukin tuomareista sai tuomioistuimensa väriä ja
numeroa vastaavan sauvan, sitäpaitsi pronssisen rahamerkin, johon
omistajan nimi ja hänen osastonsa numero oli merkitty.
[144] Tarkoittaa Philippoksen lähettiläitä.
[145] Kephisos-joki, joka virtaa pohjoisen Boiotian ja Phokis-maakunnan
läpi.
[146] Varsinaista talvea ei tarkoiteta, koska sotaretkeen ryhdyttiin
kevätkautena (v. 338); mahdollisesti Phokiin jylhässä vuoriseudussa
vielä vallitsi talvi-ilmasto.
[147] Etevimpiä ja kuuluisimpia puhujia Demostheneen nuoruudenaikana;
oli taipuvainen kannattamaan sparttalaisia heidän taistelussaan
theebalaisia vastaan aina Mantineian taisteluun saakka (362).
[148] Kts. 42 selit.
[149] Theebalaisia kannattavaan puolueeseen kuuluvia.
[150] Demostheneen kiivaimpia vastustajia; § 249 vrt.; 65 selit.
[151] Ks. 83, 84 §§.
[152] Demomeles ja Hypereides (vrt. histor. johd. 11 s.) eivät molemmat
voineet samaa ehdotusta tehdä, vaan asia on käsitettävä siten, että
jälkimmäinen jotenkuten täydensi edellisen esitystä. Tämä tapahtui
Aristonikoksen esiintymistä myöhemmin; vrt. 88 selit.
[153] Vrt. 133, 134 selit.
[154] Tuntematon henkilö.
[155] Eleusiksestä kotoisin oleva taitava toisinajattelevain parjaaja,
Demostheneen kiivas vastustaja.
[156] Vrt. 150 selit.
[157] Tuntematon henkilö.
[158] Aiskhines oli syytöspuheessaan (194 §) huomauttanut, että
Kephalos, tuo vanha tunnettu (vrt. 219 §, 149 selit.) kansanystävä,
itsetietoisesti oli vakuuttanut, että häntä ei koskaan ole syytetty
lainvastaisesta menettelystä, vaikka hän enemmän kuin kukaan muu oli
tehnyt uusia päätösehdotuksia. Toinen valtiomies taas, Aristophon (vrt.
70, 219 §§, 42 selit.), oli ylpeä siitä, ettei häntä koskaan oltu
tuomittu, vaikka oli syytetty 75 kertaa lainvastaisesta menettelystä.
[159] Demosthenes viittaa kuuluisaan Epeiroksessa sijaitsevaan Zeuksen
dodonalaiseen orakeliin mieluummin kuin Apollonin delphoilaiseen, mikä
Philippoksen vaikutuksesta todennäköisesti ei enää puolueettomasti
voinut mielipidettään julistaa.
[160] Vrt. Aiskhineen yksityiselämän kuvausta tätä ennen (129 §, 93
selit.). Puheenalaisessa kohdassa esitetty eloisa kuvaus, joka koskee
Vähästä-Aasiasta Kreikkaan koteutuneita orphilais-bakkholaisia
salamenoja, on todennäköisesti tosiolojen mukaista. Ne olivat valtion
puolesta julkisesti kiellettyjä, vaan kuitenkin yleensä suosittuja,
tyydyttäen silloista uskonnollista ja siveellistä mielialaa, räikeine
intohimoja ja mielikuvitusta kiihoittavine menoineen. Tietysti niiden
ihmisten mielestä, joilla oli vakavammat periaatteet, tuollaiset
kevytmieliset mellastajat eivät kunniaa niittäneet. Myöskin tätä
yleistä mielipidettä Demosthenes käyttää hyväkseen, musertaakseen
vihatun vastustajansa. Missä määrin puheenalainen kuvaus tosioloisesti
koski Aiskhineen vanhempia ja häntä itseään, on vaikea tietää.
Todennäköisesti puhuja liioitteli, kuten ymmärrettävää on.
[161] Vrt. 94 selit.
[162] Simykas ja Sokrates kiertelivät ympäri maaseutua antaen
Dionysoksen näytäntöjä. Demostheneen tiedonannon mukaan he olivat
palkanneet Aiskhineen (vrt. 133 selit.) kolmanneksi näyttelijäksi.
Puhuja nimittää noita miehiä "syvästi ähkyviksi" ehkä heidän
mahtipontisen, hullunkurisen esiintymisensä vuoksi.
[163] Aiskhines oli Demosthenesta syyttänyt pelkuruudesta (ks. Ai. 245
§). Vastatakseen tähän jälkimmäinen ivaten kuvailee edellisen kovia,
maaseudulla suorittamia naurettavia kahakoita.
[164] Edellinen on Euripideen Hekabe-nimisen näytelmän alkusäe.
Aiskhines oli tritagoonistina (vrt. 133 selit.) näytellyt Polydoroksen
haamun osaa. -- Jälkimmäisen säkeen alkuperä tuntematon.
[165] Anakoluutti-niminen erikoinen sanontatapa, missä aloitettu
lausemuodostus äkkiä toiseksi vaihdetaan, retorillinen kaunistuskeino
(vrt. 2 selit.).
[166] Kreikkalaisille onneton Khaironeian taistelu (ks. histor.
johdantoa 10 s.).
[167] Demades, Hegemon ja Pythokles olivat innokkaita Philippoksen
kannattajia ja puhujia.
[168] Vrt. 45 § seur. On huomattava, että Demosthenes "petturi"-sanaa
käyttäessään arvostelee oloja ja ihmisiä näkökannalta, jota enemmistö
ateenalaisia silloin edusti. Toiset, kuten esm. Isokrates, taas pitivät
pääasiana, että kaikki kreikkalaiset heimot ryhtyisivät kostosotaan
persialaisia vastaan, välittämättä ensinkään, kuka yrityksen etunenään
tulisi (vrt. histor. johd. 11 s.). Näin monikin tuli kuulumaan n.s.
makedonialaiseen puolueeseen, koska heidän vakaumuksestaan ainoastaan
Philippoksen johdolla tuo suuri päämäärä paraiten oli toteutettavissa.
Tietysti todellisiakin "pettureita" oli olemassa, joilla vain itsekkäät
pyrinnöt olivat kaiken toiminnan ohjeena.
[169] Vrt. 61 §.
[170] Propontiksessa sijaitseva saari.
[171] Hellespontoksen kapeimmalla kohdalla Aasian puolella oleva
kaupunki.
[172] Vrt. histor. johd. 15-18 ss.; 259 §.
[173] Aristonikos (ks. 83, 84 §§) oli ollut tilivelvollinen valvontansa
alaisista valtionvaroista, mutta huomatun vaillingin johdosta hän oli
tuomittu menettämään kansalaisoikeutensa. Saadakseen sen takaisin, hän
ystäviensä keskuudessa oli ryhtynyt rahankeräykseen puuttuvan summan
korvaamiseksi.
[174] Ks. 66 selit.
[175] Ks. 102 § seur., 66 selit.
[176] Tarkoittaa saapuvilla olevia Ateenan kansalaisia.
[177] Entinen näyttelijä ja Aiskhineen tapainen sykofantti, väärä
ilmiantaja. _Sykophantes_-nimitys (joht. s:sta _sykon_, viikuna, ja
_phaino_, osoittaa), jota Demosthenes usein käyttää vastustajastaan,
tarkoitti alkujaan henkilöä, joka ilmiantoi Ateenan kansalaisen ja
laillisesti syytti häntä viikunain maasta vientiä koskevan kiellon
rikkomisesta. Tätä ilmiantoa moni käytti väärin itsekkäissä
tarkoituksissa, ja siitä syystä sykofantti tuli huonoon huutoon.
[178] Aiskhineella oli kaksi veljeä, joista toinen oli esiintynyt
sota-, toinen siviilipalveluksessa.
[179] Tunnettu ateenalainen nyrkkitaistelija, joka äskettäin oli
esiintynyt.
[180] Edellistä vanhempi, myöskin kuuluisa atleetti.
[181] Puheenalainen sanontatapa on ehkä aiheutunut siitä, että juuri
edellä puhe oli kilpataisteluista. Hevosen omistus yleensä todisti
varallisuutta (vrt. 41, 131, 312 §§).
[182] Tarkoittaa saapuvilla olevia Ateenan kansalaisia.
[183] Sellaisen vaatimuksen teki Aleksanteri suuri Theeban hävityksen
jälkeen v. 335 (vrt. 41 §.).
[184] Vrt. 106 selit. Tämäkin oletetaan tapahtuneen Theeban hävityksen
jälkeen.
[185] Nim. Makedoniaan Aleksanteri suuren Aasiassa saavuttamista
voitoista.
[186] Huomattava on, että Demosthenes puheensa lopussa, missä erittäin
vakava ja juhlallinen sävy ilmenee, ei varsinaisesta, itseään
koskevasta aiheesta mainitse mitään (viimeksi 297, 299 §§:ssä).
Isänmaan ja kansalaisten elinkysymyksissä pienet mieskohtaiset pyyteet
saavat väistyä syrjään.