GORELLO. Tuossa hän on!
LIONARDO. Pian, Angelo, mitä tiedät?
ANGELO. Kahdelta puolelta ryntäävät päällemme! Suurin joukko
hyökkää muureja vastaan ja pienempi itse linnassa karkaa selkäämme
pikkuportin kautta, joka heille aukenee...
NOORA. Taivaan pyhät!
ANGELO. Ja sen portin avaa heille erään naisen häpeä.
PAOLA. Erään... naisen... häpeä...
ANGELO. Riettaalla ivalla he nauraen kertoilevat, että Manfred on
houkutellut salaisen avaimen eräältä aatalta...
PAOLA (kimeästi kiljuen). Aatalta! Todellakin aatalta! Ja jos olisikin
naista, niin kurjaa, niin hyljättyä, niin ilkeätä, että myisi
isänmaansa vieraan himollisesta suudelmasta... niin olkoon hän kirottu!
Ellei häntä rangaista, niin omalla kädelläni hänet...
NOORA. Paola!
PAOLA. Surmaan!
(Rumpuja, torvia ja sotamelskettä kuuluu.)
Kuulkaa pasuunoita! Maailman viimeinen päivä on tullut! Maailma on
irtautunut saumoistaan ja eksyy säihkyvänä säkenenä avaruuteen, sillä
täysi on Jumalan vihan malja; tullut on tuomion päivä.... tuomion
ja koston!
GORELLO (tulee). Aseisiin! Vihollinen on täällä! Ryntää jo muureja
vastaan! Lionardo! Giordano antoi sinulle miekkansa.
PAOLA (voimalla temmaten miekan GORELLON kädestä). Minulle miekka!
Pois taisteluun! (Menee.)