Edelliset. POMBAL.
POMBAL. Rukouksissa! Kun jesuiitat rukoilevat, silloin pimeys viettää
juhliaan. Kas vain! Tavora! Me yhdyimme toisena aikana, toisessa
paikassa ja toisella tavalla, aiotte nyt kenties verelläni sovittaa sen
rikoksen, että minua suutelitte. Malagrida --
MALAGRIDA (sylkien hänen jälkeensä). Vaiti, sinä kerettiläis-basiliski,
sinä perkeleen sikiö! Tule kiduttamaan pyhiä, niinkuin ennenkin olet
tehnyt, sinä epäjumalan palvelija, jonka edessä -- -- Haa! Herra,
Herra, sinä tapoit Ananiaksen ja Faraon, mutta tuon sinä annat elää!
POMBAL. Tuo mies on hullu. Atougia, Moreira, Alessandro, Alveira --
(Hänen silmänsä sattuvat Elvasiin, hän vaikenee äkisti ja kääntää pois
päänsä. Elvas on koko ajan ollut ikäänkuin huumauksissa.)
ELVAS (karaten pystyyn). Isä, minä olen syytön, kaikki on
väärinkäsitystä.
POMBAL (kylmästi). Viekää tuo S:t Julianin linnaan, syvimpään
vankikomeroon. Jos hän tänne jää, niin tekee käteni mieli tavottaa
tikariani, joka kuitenkin on liian hyvä tahrattavaksi hänen verellään.
(Sotamiehet käyvät kiinni Elvasiin, joka tekee vastarintaa.)
ELVAS. Vannon taivaan jumalan nimeen, että olen viaton. Todistakaa
te puolestani! Ah, teidät on petetty! Beatriceni kautta --
POMBAL. Tuotako nimeä rohkenet mainita? Pois! (Soturit vievät pois
Elvasin.)
MOREIRA. Miksi te sotamiehin, sauvoin ja tulisoihduin tunkeutte
hiljaiseen luostariin? Me vietämme täällä pyhän Fransisco Xavierin
marttyyrikuolemaa, joka tapahtui tänä päivänä. (Syrjään.) Onko aika
seisahtunut tätä töllistelemään, vai miksi se ei riennä eteenpäin?
Jos nyt vain kuningas -- --