Miksi sellainen yö ei kestä kauemmin? Kun kerran Alektryon [Areksen
ystävä, jonka oli määrä vartioida Aresta ja Afroditea heidän
lemmenkohtauksessaan. Suom. muist.] saattoi unohtaa velvollisuutensa,
miksi ei aurinko voi olla kyllin sääliväinen tehdäkseen samoin?
Nyt on kuitenkin kaikki ohi, enkä milloinkaan toivo häntä enää
näkeväni. Kun tyttö kerran on pannut kaikkensa alttiiksi, silloin
hän on heikko, silloin hän on hukassa; sillä viattomuus on miehessä
negatiivinen momentti, mutta naisessa se on koko hänen olentonsa
sisällys. Nyt on kaikki vastustus hänessä loppunut, ja ainoastaan
niin kauan kuin sitä on olemassa, on ihanaa rakastaa; kun se on
loppunut, käy rakkaus heikkoudeksi ja tottumukseksi. En toivo, että
minua muistutetaan suhteestani häneen; hän on menettänyt tuoksunsa,
ja ne ajat ovat ohi, jolloin tyttö, joka suri rakastettunsa
uskottomuutta, muuttui heliotroopiksi. [Kuten kerrotaan käyneen
Klytian, kun päivänjumala hänet jätti. Suom. muist.] Jäähyväisiä en
tahdo hänelle sanoa; mikään ei ole minusta niin vastenmielistä kuin
naisen itku ja naisen kyyneleet, jotka voivat kaiken muuttaa, mutta
kuitenkaan eivät mitään merkitse. Olen häntä rakastanut; mutta tämän
hetken mentyä hän ei voi sieluani kiinnostaa. Jos olisin jumala,
tekisin hänelle kuten Neptunus teki eräälle nymfille, muuttaisin
hänet mieheksi.
Seikka, joka todella olisi tutkimisen arvoinen, on se, olisiko ehkä
viettelijän mahdollista sillä tavalla runoilla itsensä ulos tytön
sielusta, että tyttö tulisi niin ylpeäksi, että hän uskottelisi
itselleen, että se on hän eikä mies, joka on väsynyt suhteeseen.
Tuon seikan tutkimisesta voisi syntyä huvittava jälkinäytös, jolla
sinänsä olisi psykologinen mielenkiintonsa samalla kun se tarjoaisi
tilaisuuden useihin eroottisiin huomiontekoihin.