Eräässä kaupungissa istui muutamana sunnuntaina jälkeen puolenpäivän
perheen isä ja luki perheellensä Uutta Testamenttia. Hän oli juuri
tullut näihin Jesuksen sanoihin: "Joka holhoo senkaltaisen lapsen minun
nimeeni, hän holhoo minun" (Matth. 18, 5). -- Katso, silloin seisoi
eräs 8-vuotias poika hänen ovensa edessä ja pyysi almua. Mies keskeytti
lukunsa ja heitti vaimoonsa silmäyksen, ikäänkuin olisi tahtonut sanoa:
"Älkäämme ainoastaan kuulko Jumalan sanaa, vaan eläkäämme myös sen
jälkeen!" Vaimo, jonka sydän myöskin oli avoinna Herran varoituksille
sanassa, vastasi: "Rakas ystävä! Minulla on aivan sama ajatus kuin
sinulla; tehkäämme niinkuin on kirjassa." Sen perästä kutsuivat he
pojan sisään, ottivat hänen hyvin ystävällisesti vastaan sekä
kasvattivat häntä niinkuin omaa lastansa.