Erään miehen piti ruuhella kuljettaa susi, vuohi ja joukko kaaleja
virran yli. Mutta ruuhi oli niin pieni, ett'ei hän voinut ottaa siihen
samalla kertaa useampia kuin yhden noista kolmesta, hänen oli nyt
keksittävä, minkä hän niistä ensiksi veisi yli.
Ottaisiko hän ensi kerralla suden ruuheen? Sillaikaa söisi vuohi
kaalit.
Entä jos hän veisi ensin vuohen; sillä eihän susi sillaikaa kaalia
söisi. Sehän kyllä kävisikin päinsä ensi kerralla; mutta minkä ottaisi
hän toisella kerralla mukaansa? Sudenko? Jos hän sen veisi ja palaisi
sitten kaaleja ottamaan, niin se sill'aikaa söisi vuohen. Veisikö hän
siis toisella kerralla kaalit? Mutta silloinhan vuohi söisi ne, kun hän
palaisi sutta ottamaan.
Mies parka oli todella pulmallisessa asemassa. Hän olisi nyt vienyt
suden ensiksi ja sitonut vuohen siksi ajaksi kiinni, jottei se pääsisi
kaaleja syömään. Mutta ei ollut köyttä eikä puutakaan, mihin sitoa. Hän
mietti ja mietti, mutta sopivaa keinoa ei vaan löytynyt.
Viimein keksi hän sen kuitenkin. Hän otti ensi kerralla ruuheen vuohen.
Susi jäi kaalien luo eikä tietysti niihin koskenut. Toisella kerralla
vei hän kaalit, mutta otti paluumatkalla vuohen ruuheen ja toi sen
takaisin. Nyt otti hän kolmannella kerralla suden, jättäen vuohen
odottamaan. Siten tuli susi kaalien toveriksi. Viimein toi hän
vuohenkin, ja nyt olivat kaikki ehjinä toisella rannalla.