1860-luvun loppupuolella oli Suomessa useita katovuosia peräkkäin.
Niitä seurasivat kova nälänhätä ja kulkutaudit, jotka tekivät elämisen
maassamme hyvin tukalaksi. Silloin Venäjän hallitus — tai oikeammin
keisari Aleksanteri II — kuulutti kaikissa Suomen kirkoissa, että
Amur-joen eteläpuolella olevassa Mandšurian maakunnassa oli tilaisuus
saada hyvillä ehdoilla maata viljeltäväksi.
Seikkailuhalu ja rikastumisen toivo saivat monen suomalaisen
innostumaan asiasta, ja silloin päätettiin muodostaa yhteinen
retkikunta, joka purjehtimalla Afrikan ympäri pyrkisi Itä-Asiaan.
Näistä siirtolaisista ja heidän vaiheistaan kerrotaan tässä kirjassa,
ja kertomus perustuu kahden mukanaolleen suullisiin kuvauksiin ja
kirjallisiin muistiinpanoihin.
Toinen näistä oli valokuvaaja _C. J. Schoultz_, johon tutustuin hänen
palattuaan takaisin kotimaahan. Hänen kertomuksensa siirtolaisten
vaiheista ja hänen omista elämyksistään olivat minusta suuresti
mielenkiintoisia. C. J. Schoultzin kuoltua, lokakuun 31 päivänä 1923
Turussa, löysivät vainajan perilliset hänen papereittensa joukosta
Amurin-retkeä koskevat muistiinpanot ja luovuttivat ne
hyväntahtoisesti minun käytettävikseni. Ne ovat hajanaisia muistelmia,
joita olen täydentänyt kuulemieni kertomusten avulla ja liittämällä
niihin erään toisen siirtolaisen, nimittäin insinööri K. F. Nilssonin
kuvauksia, saatuani hänen suosiollisen myöntymyksensä.
Insinööri _K. F. Nilsson_ on myöskin palannut Suomeen ja lienee tätä
nykyä ainoa elossa oleva Amurin retkikunnan jäsen. Hän on kirjoittanut
siirtolaisten toimista ja vaiheista kertomuksen, jonka
maantieteellinen aikakauslehti _Terra_ on ruotsinkielisenä julkaissut.
Kirjoittajan omalla kustannuksella on siitä ilmestynyt jälkipainos
nimellä: _En emigrants minnen från Amurbolagets expedition, av K. F.
Nilsson_, painettu Mercatorin kirjapainossa Helsingissä vuosina
1922—23. Kirjakaupoissa sitä tuskin lienee saatavana.
Näiden molempien siirtolaisten kuvaukset täydentävät toisiansa ja
perustuvat luotettaviin tositapauksiin. Niihin olen vielä liittänyt
muiltakin tahoilta saamiani tietoja, joiden pohjana on myöskin
asianomaisten omat kokemukset. Niin vaihtelevia ja kirjavia kuin nämä
kuvaukset ovatkin, ei niissä ole ainoatakaan tekaistua juttua eikä
mielikuvituksen tuotetta, vaan sisältävät ne pelkkää totta, ja
tarjotaan luettavaksi niille, joita huvittaa tutustua suomalaiseen
yritteliäisyyteen. Kenties nekin, jotka harrastavat nykyajan
yhteiskuntaolojen parantamista eivätkä muuten kiinnitä huomiotaan
seikkailukirjoihin, voivat pitää kiintoisana kertomusta sivistyneiden
suomalaisten yrityksestä toteuttaa käytännössä kommunistisia
periaatteita.
Niin tärkeä yritys kuin suuren uudisasuntolan perustaminen ansaitsee
kyllä huomiota. Vaikka yritys ei joka suhteessa onnistunutkaan, ovat
suomalaiset kuitenkin siinä kunnostautuneet ja antaneet hyvän
esimerkin muille kansoille. Mielestäni on kansalaistemme velvollisuus
säilyttää yritykseen osaaottaneiden maamiestensä muisto.
Sen vuoksi toivon tälle kirjalle leviämistä kirjallisuutta lukevan
yleisön koteihin.
Tekijä.