RIIKKA. Mitä sinä sanoit, Anna Liisa? Puhu kovempaa, että muutkin
kuulevat. Elä pelkää, lapsikulta, elä ensinkään pelkää. Ei noita
valheita hullukaan usko.
KORTESUO. Sinä olet viaton, Anna Liisa, minä tiedän, että sinä olet
viaton. Tahdon vaan kuulla sen omasta suustasi, ennenkuin toimitan
heille ansaitun rangaistuksen. Sinä olet aivan viaton, eikö niin?
JOHANNES. Vastaa, Jumalan tähden, vastaa!
RIIKKA. Mitä tuota kysyykään. Kiusaatte häntä vaan suotta.
Puolipyörryksissä on raukka muutenkin, näettehän sen.
KORTESUO. Vaiti, ja anna minun puhua. Rohkaise mieltäsi, Anna Liisa, ei
saa noin hämmentyä. Tulet sinä vielä oikeuden edessäkin vastaamaan
puolestasi, saatikka nyt tässä.
ANNA LIISA. Voi, armollinen Jumala!
KORTESUO. Onhan se pelkkää valhetta kaikkityyni, alusta loppuun? Sano
vaan: on, en sinulta sen pitempiä selityksiä pyydä.
RIIKKA. Hyvä, rakas lapsi, etkö sinä kuule, mitä isä pyytää. »On
valhetta»--ne sanat kun vaan saisit esille.
JOHANNES (raskaasti). Hän ei saa niitä sanotuksi!
KORTESUO. Anna Liisa, mitä tämä on? Etkö kuule, vai etkö tajua?
ANNA LIISA. Isä--anteeksi, isä!
KORTESUO. Sinua ei syyttömästi tuomita, ole ihan huoleti. Ja
edesvastaukseen he tulevat.
ANNA LIISA (vaipua polvilleen). Äiti--isä--Johannes, armahtakaa!
KORTESUO. Armahtakaa? Mitä armahtakaa? Jos sinä kerran olet syytön,
niin.--(vaipuu vavisten penkille), mitäs minä ajattelinkaan sanoa?
Riikka--onhan hän syytön?
RIIKKA. Herra Jumala--elä sitä epäile!
KORTESUO. Tule tänne, lapseni, tänne! Elä ole siellä maassa. Ei se ole
sinun paikkasi. Et sinä ole semmoisia tehnyt. Meidän, vanhempiesi
silmien alla sinä olet elänyt. Tule tänne, tule! Elä pelkää noita. Minä
ajan heidät pois. (Nousee). Valehtelijat, roistot, ulos! Tuolla ovi,
ulos molemmat!
ANNA LIISA. Isä, isä--antakaa heidän olla. Ei he ole valehdelleet. Se on
kaikki totta.
KORTESUO. Totta? Mikä?
ANNA LIISA. Kaikki on totta, mitä he tässä ovat kertoneet.
RIIKKA. Sekinkö, että--että olet tappanut lapsesi?
ANNA LIISA. Niin, niin! Sekin on totta. Tehkää minulle nyt mitä
tahdotte.
RIIKKA. Herra hyvästi siunaa ja varjele.
JOHANNES. Sinä? Sinä, Anna Liisa?
KORTESUO. Kuinka hän sanoi? Minä varmaan olen sekaisin päästäni. Mitä
hän puhui? Sanoiko, että on--että hän on murhannut lapsensa?