O'Reilly nyökäytti päätään. "Toivottomuudelle en anna valtaa."

Kun O'Reilly tapasi Judsonin illallisen aikaan, hymyili tämä leveintä

hymyään. "Näyttää siltä", virkkoi hän, "kuin olisimme sittenkin

voittaneet jotakin äskeisellä pelillämme. Satuloi hevosesi kuun

noustua!"

"Mistä on kysymys?"

"Eversti otti neiti Evansin sanat toden kannalta. Ratsastaa hurautamme

San Antonioon -- parisataa miestä -- noutamaan neidillemme picklestä,

hilloa, marmelaatia ja hammaspulveria."

Sateenkaari: Romaani · 第 47 / 76 题