Samat, Pravdin ja Milon.
PRAVDIN. Sallikaa minun esittää herra Milon, joka on hyvä ystäväni.
STARODUM (syrjään). Milon!
MILON. Pidän suurena onnena, jos saavutan luottamuksenne ja suosionne.
STARODUM. Onko kreivi Tshestan sukulaisenne?
MILON. Hän on enoni.
STARODUM. Minusta on erittäin hauska saada tehdä tuttavuutta teidän
kaltaisenne miehen kanssa. Teidän enonne on puhunut teistä. Hän on
kertonut erityisistä ansioistannekin...
MILON. Se osoittaa hänen suosiotaan minua kohtaan. Minun iälläni ja
asemassani olisi löyhää ylpeyttä uskoa kaikkea sitä ansaituksi, millä
nuoren miehen intoa rohkaistaan.
PRAVDIN. Olen jo ennakolta varma, että ystäväni saavuttaa suosionne,
jahka opitte häntä lähemmin tuntemaan. Hän on usein käynyt sisar
vainajanne kodissa... (Starodum vilkaisee Sofiaan.)
SOFIA (hiljaa Starodumille, arasti). Ja äiti vainaja rakasti häntä kuin
omaa poikaa.
STARODUM (Sofialle). Se on minusta hyvin hauskaa. (Milonille.) Olen
kuullut, että olette saanut olla sotaretkelläkin. Teidän uljuutenne
siellä...
MILON. Olen täyttänyt vaan velvollisuuteni. Minun ikäni ja arvoni
ei ole vielä sallinut minun osoittaa todellista urhoollisuutta, jos
sellaista minussa onkaan.
STARODUM. Mutta olettehan te taisteluissa panneet henkenne alttiiksi...
MILON. Niin tekivät muutkin.
STARODUM. Te puhutte, niinkuin upseerin tulee puhua -- olette
vaatimaton, mutta sanotte totuuden suoraan. Sellaisista miehistä minä
pidän. (Ottaa Milonia kädestä.) Suo minun äijän sinutella sinua, kuten
tapani on.
MILON. Te kohtelette minua niin ystävällisesti, että uskallan nyt jo
puhua teille asiasta, joka on sydämmeni salaisuus. Teistä riippuu,
saavutanko sen onnen, jota jo kauvan olen kiihkeästi toivonut. Niin,
suoraan sanoen, minä pyydän teiltä vaimokseni sisarenne tytärtä. Hän
ja minä olemme jo kauvan tunteneet toisemme ja myöskin tunnustaneet
toisillemme.
STARODUM (Sofialle, iloisena). Kuinka? Sinun sydämmesi on valinnut
sen, jota minäkin aijon sinulle esittää! Tuossa on sinulle se sulho,
josta puhuin...
SOFIA. Ja minä rakastan häntä koko sydämmestäni.
STARODUM. Te ansaitsette toisenne. (Riemuisena liittäen heidän kätensä
yhteen). Mielelläni annan suostumukseni teidän liittoonne.
MILON (syleillen Sofiaa). Nyt olen saavuttanut onneni! (Yhtäaikaa.)
SOFIA (suudellen Starodumin kättä). Olen niin onnellinen!
PRAVDIN. Ja minä iloitsen teidän onnestanne.
STARODUM. Kyllä minäkin olen tyytyväinen.
MILON (suudellen Sofian kättä). Siis vihdoinkin saan sinut omakseni!
SOFIA. Ikuisesti sinua rakastan!