Paratiisiuneni jälkeen on minuun tullut musiikin kaipuu. Kun sanoin
sen Steinerille, lupasi hän täyttää toivomukseni. Nyt tuli hän tänään
Heilwigin kanssa, ja he lauloivat yhdessä. Se kuului kauniilta ja
puhtaalta, mutta ei sellaiselta, mitä unessa olin kuullut. Viimeiseksi
lauloivat he minulle psalmin, jonka Heilwig kuukausia sitten oli
luvannut: "Kun Herra palauttaa Sionin vangit, niin me olemme kuin unta
näkeväiset." Heilwig oli siitä niin liikutettu, että hänen täytyi
pyyhkiä kyynel silmästään.
Ah, jos niin olisi... kuin unta näkeväiset. Enkö minäkin ole tuollainen
vanki? Mutta tämä vankeus ei tee minua enää kärsimättömäksi, ja elämä...
Elämä on niin kaunis!