I.

-- Otetaanhan vielä pari pulloa?

-- Niin, otetaan -- ja sitten katsellaan, kuinka noiden peli alkaa

luistaa! -- Minä luulen, että tuo pieni pietarilainen mies mielii tuota

toista nylkeä.

-- Niin luulen minäkin. Hän on nyt antanut toisen vähän voittaa ensin;

mutta, hänen silmistään ja liikkeistään päättäen, se on

vaan kettumaisuutta. -- Vanha, Pietarissa temppunsa oppinut

"biljaardipeluri"!

Näin haasteltiin eräässä ravintolassa Tampereella.

Toinen pelaajista, jonka katselijat päättivät pelissä häviävän, on

pitkä, hoikkavartaloinen mies -- kasvonpiirteet ovat säännölliset.

Pitkät, tummahkot viikset verhoovat hyvännäköisessä hymyssä olevia

huulia. Silmät ovat sopusoinnussa suun kanssa. Ja hän itse näyttää

tahtovan olla sopusoinnussa koko maailman kanssa. -- Ei kumma, jos hän

häviikin pelissä tuon pienen, vilkkaan pietarilaisen ketun kanssa. Ja

hän hävii, vaikka lyökin tottuneen kädellä, sillä hän koettaa

vaikeintakin palloa katsomatta, jos jättääkin toiselle aseman. --

Ensin pelataan viidenkymmenen pennin palloja. Toinen esittelee markan

palloja, hän suostuu -- ja kun on jonkun verran hävinnyt, esittelee hän

itse kahden markan palloja, voittaakseen pikemmin häviönsä takaisin.

Häviötä karttuu kuitenkin aina enemmän. Olut, jota joka lyönnin jälkeen

naukataan, alkaa myös vaikuttaa häviöksi.

-- Kaksikymmentä markkaa! huutaa pikku mies.

-- Kolmekymmentä -- neljäkymmentä!

Toisen onneksi, toisen onnettomuudeksi lyö ravintolan suuri seinäkello

kaksitoista. Ravintoloitsija nappaa pallot "biljaardilta".

Hävityt rahat maksetaan, juodaan vielä joku lasi olutta ja sitten

hoiperrellaan ulos -- --

* * * * *

Niin, niin. Kymmenen markkaa on jäljellä. Sinne ne menivät kapakkaan

rahat -- ja minun kun piti antaa äidilleni, mumisee itsekseen tuo

"pitkä, hoikkavartaloinen mies", jolla kasvonpiirteet ovat

säännölliset, silmät sopusoinnussa suun kanssa ja joka itse näyttää

tahtovan olla sopusoinnussa koko maailman kanssa. Ja hän astua haapuroi

pitkin katua, tietämättä -- minne?

Minne hyvänsä, vaan ei vielä kotiin! Ei siellä saa unta kuitenkaan.

Huh! Yksin siellä! -- Koska rahat ovat näin menneet, niin menkööt

loputkin!

Alfrida · 第 3 / 11 题