N:o 10.
Poikaiset.
Ruottista Suomennettu.
v. 1.
Minä muistan ajan muinan
Ja sen kuin ejläisen,
Kuin rauha täytti rinnan
Ja ilo askelen;
Ej Synti Saanut sia
Ejk murhe minusa,
Waan läksy luettua
Menoni mjelusa.
v. 2
Suusani oli ilo
Ruumisa raittius.
Sjelusa asui sulo
Ja hywän halaus;
Kaikki remusat pojat
Koht olit weljeni,
Sisaren nuoret nejot
Ja ämmät äitini.
v. 3.
Minä muistan kedot myöskin
Joit muinon miteltijn;
Joisa minä leikit laskin
Ja mjeheks kijteltijn;
Ne monet pila-menot
Kaunijlla kesillä,
Hatuisa pjenet perhot
Ja punan poskilta.
v. 4.
Juonisa kawaloisa
Ej mennyt mjeleni,
Kaikisa kumpaneisa
Näin jalot weljeni;
Ej pitkä tora tjetty
Ej sydän salattu,
Kuin korwa puusti lyöty
Nijn wiha waikettu.
v. 5.
En säätyin eroitusta
Nähnyt näin' päiwinä,
Herroja halwemmista
Ej eroitettuna;
Keskellä ilo-leikin
Se, meistä poijsta
Kuin kauwimmaks' löi kopin
Mainioin mjehistä.
v. 6.
Totuudell tuomittihin
Wiat ja ansiot,
Oikeudell arwattihin
Nopainkin nakannot;
Sen köyhän kerjäläisen
Woitollen rjemuittijn
Jos kumo kuningaisen
Kuin Herrald siwuttijn.
v. 7.
Kyll walitukset
Kuultijn Sydämmen surusta,
Jos lyötijn eli luultijn
Ketään Kumpaneista,
Ihana oli ilon
Takasin tulleelle
Ainoan palon jaon
Sill surulliselle.
v. 8.
Waan nuoruteni Weljet
Ah aika muuttuwa;
En teitä enään tunnet
Te että minua;
Jo mjehiks joutunehet
On pojat muinaiset
Ruasta rijtaunehet
Wiroista wihaiset.
v. 9.
Kymmentä neljä wuotta
Jo waiwois eläneet
Wastasta wuori tjetä;
Onnians etsineet,
Mit autta arwon merkki
Jong perään pyöritään
Kuin sydän Kylmä tykki
Ja kaswot kellataan.
C.S.
Pappi-Papin-poika Pohjolasta.
Muistutus.
Nyt wihdoin wiimenkin, saat sinä halullinen Lauluin Rakastaja 1:en Osan
näistä Kootuista Suomalaisista Lauluista, Joidenka olis puolta wuotta
enemmin pitänyt olla walmisna; Syy minkätähden, nämät Laulut owat näin
kauan, ja ajna tähän asti wiipyneet, on kahtalainen: talwella ej ollut
Oulun Kirjan Pränttääjällä H:ra Barkilla, muitten kiiretten töitten
wuoksi ajkaa saaha walmiiksi näitä: Ja minä myöskin Konsistoriumin
käskyn jälkeen tulin taammaksi muutetuksi ja niin jäi se siltään.
Muutamia paino erhetyksiä on myöskin, huomahtemata ilmauntunut: mutta
net taitaa lukia itse helposti ojentaa; koska hän tarkkauella silmää
sen sanan jossa erhetys näyttää olewan.
Jos tämä 1:en Osa halulla otetaan rakastetuilta maan mjehiltä ja
yhteiseltä kansalta wastaan, tulee piaan net muutkin luwatut osat
präntätyksi; Ejkä kenenkään tarwitse epäillä, ettei tämä tule toimeen:
ajnostansa, nämät ostetaan, ja ejwätkä; niinkuin peljättäwä on jää
minun wahinkokseni, omaan huostaani. Oulusta Heinäkuun 10:nä päiwänä
1828. Isaac Fortell.