15 päivä: Harvinaisia ja kaukaisia vieraita Ulpukkasaarella. He
nimittävät saartani "Lycksalighetens ö." Etelämaisen kuuma ilma.
Kylvemme aalloissa.
16 päivä: Mirjam tahallaan tulematta ja se onkin kai -- parempi. Hän
nimittäin ei kärsi "hienoja vieraita" epähienossa paikassa -- en saa
ikinä hänen päähänsä, että Ulpukkasaaren maja on vieraille mieluisa.
Hän on kauhean hermostuksissaan että otin vieraani vastaan _ennenkuin
Korpilinna on valmis_. Mutta vieraani nauttivat äärettömästi ja
_me_ tulemme hyvin toimeen palvelustytön kanssa, jonka Mirjam on
lähettänyt "passaamaan." -- Päivälliseksi sentään uskalsimme vanhaan
kotiin, mutta kylläpä Mirjamilla oli ponnistamista ottaessaan
hyvillä kasvoilla vastaan vieraita. Minulle, aviomiehelle, oli hän
neljännestuntia ennen uhannut antaa kyytiä, kun en ollut joutanut
onkimaan hänelle suurta lohta päivälliseksi. Sitä _aviovaimon
silmäystä!_ sitä äänen sävyä! oi herra Jumala! Minä ajattelen
että jos vaimo kerran rakastaa miestään, hänen täytyy osata olla
ystävällinen hänelle ilman kymmenen markan juhlalohtakin. Vai onko
lupa olla vihainen ja vierasten edessä näytellä sovinnaista roolia?
Tietysti annan anteeksi tämän -- yhden tuhansista pienistä synneistä.