OMAN PARANNUKSEN MITÄTTÖMYYS.

_Kristitty_: Mitäs silloin teitte?

_Toivorikas_: Minä ajattelin: minun täytyy koettaa parantaa elämääni,

sillä muutoinhan tässä varmaan joutuu hukkaan.

_Kristitty_: Koetittekos parantaa?

_Toivorikas_: Koetin kyllä. Minä pakenin en ainoastaan

syntejäni, vaan syntistä seuraakin ja aloin täyttää uskonnollisia

velvollisuuksia: rukoilin, luin, itkin syntejäni, puhuin totta

lähimmäisilleni ja niin edespäin. Sitä tein ja paljo muutakin, jota

kävisi pitkäksi tässä luetella.

_Kristitty_: Oliko mielestänne silloin hyvä olla?

_Toivorikas_: Kyllä hetkeksi, mutta vihdoin hyökkäsi levottomuus

jälleen minun päälleni, kaikista parannuksen ponnistuksista

huolimatta.

_Kristitty_: Mikäs sen matkaan saattoi, koskapa olitte elämänne jo

parantanut?

_Toivorikas_: Monetkin seikat sen päälleni tuottivat, varsinkin

sellaiset lauseet kuin nämä: "Kaikki meidän vanhurskautemme on kuin

saastainen vaate." -- "Ei yksikään liha tule lain töiden kautta

vanhurskaaksi." -- "Koska te olette kaikki tehneet, niin sanokaat:

me olemme kelvottomat palvelijat", -- ynnä monta muuta sellaista.

Mietiskelin tuosta sitten näin: Jos koko minun vanhurskauteni on

saastaista vaatetta vaan; jos lain töitten kautta ei yksikään

vanhurskaaksi voi tulla, ja jos kelvottomia sittenkin olemme, vaikka

olemme kaikki tehneet, niin mieletöntähän on ajatella taivaasen

pääsemistä lain kautta. Ajattelin edelleen: Jos joku on velkaantunut

kauppamiehelle sata leiviskää, mutta sittemmin kyllä ostaa häneltä

kaikki käteisellä rahalla, niin saattaa kauppamies sittenkin, niin

kauan kuin tuo velka on kirjasta pois pyyhkimättä, hakea häneltä

saatavansa ulos ja heittää hänet vankeuteen, kunnes velka on

suoritettu. [Jes. 64: 6, Gal. 2: 16, Luk 17: 10.]

_Kristitty_: Niinpä niinkin, ja kuinkapa tuon sovititte itseenne?

_Toivorikas_: Näin minä mielessäni mietin: Syntini ovat saattaneet

minut suureen velkaan Jumalan kirjoissa; uusi elämäni parannus

ei voi tuota velkaa maksaa. Minun täytyy sittenkin, kaikkine

parannuksinenikin, ajatella, millä tavoin minä väistän tuomion, joka

minua uhkaa entisten ylitsekäymisteni tähden.

_Kristitty_: Varsin hyvin sovitettu; mutta jatkakaa, olkaa hyvä.

Kristityn vaellus: Tästä maailmasta siihen kun tuleva on · 第 125 / 146 题