_Henrikson._ _Heikkinen_ (tulee kiiruusti perältä).
_Heikkinen._ Tässä olisi sähkösanoma. Tuli vast'ikään.
_Henrikson._ Hyvä on! Kiitoksia! (Pistää sähkösanoman taskuunsa).
_Heikkinen._ Hyvästi! (Aikoo mennä).
_Henrikson._ Meneekö herra pois?
_Heikkinen._ Menen pakkahuoneelle lunastamaan viime lähetyksen.
_Henrikson._ Ahaa, se onkin hyvä, se!
_Heikkinen._ Hyvästi! (Menee, mutta kääntyy takaisin). Herra Henrikson!
_Henrikson._ No mitä nyt?
_Heikkinen._ Olen ollut ensimäisenä kirjanpitäjänänne jo kymmenen
vuotta...
_Henrikson._ Aivan oikein!... Luotan teihin täydellisesti -- ja olen jo
kauan aikonut ottaa teidät liikekumppanikseni.
_Heikkinen._ Minä kiitän! Siitä aijoinkin teitä muistuttaa. Hyvästi!
(Menee perälle)
_Henrikson._ Hyvästi!
_Heikkinen_ (kääntyy äkkiä). Herra Henrikson!
_Henrikson._ No mitä?
_Heikkinen._ Te olette myös luvannut toimittaa minulle rikkaan
morsiamen.
_Henrikson._ Tarkoittaako herra neiti Heinosta?
_Heikkinen._ Juuri häntä!
_Henrikson._ No pidättekö hänestä? Hän on kaunis tyttö.
_Heikkinen._ Olen ainoastaan nähnyt hänen valokuvansa.
_Henrikson._ Vai olette nähneet.
_Heikkinen._ Oletteko te kirjoittanut hänen vanhemmilleen?
_Henrikson._ Äidille vaan. Hän on sisareni... Minä olen kehunut teitä
siivoksi mieheksi ja hän on ihastunut teihin.
_Heikkinen._ Minä kiitän! -- Hyvästi! (Menee peräovelle).
_Henrikson._ Hyvästi!
_Heikkinen_ (kääntyy kiireesti takaisin). Herra Henrikson!
_Henrikson._ No mitäs vielä olisi?
_Heikkinen._ Kuinka paljon neiti Heinosella on rahoja?
_Henrikson._ Kuusikymmentätuhatta!
_Heikkinen._ Minä kiitän! Siis kymmenentuhatta enemmän kuin tuolla
toisella.
_Henrikson._ Kellä toisella?
_Heikkinen._ On, nähkääs, eräs leskirouva. Hän vuokrasi ennen huoneita
matkustavaisille ja piti sekatavarakauppaa; mutta nyt on hänellä pieni
kivitalo ja hän pitää nuoria miehiä täysihoidossa.
_Henrikson._ Ja hänen kanssaan kai olette kihloissa?
_Heikkinen._ Olin kylläkin ... mutta eilen purimme kihlauksemme.
_Henrikson._ Eilenkö? Hän kai antoi rukkaset...
_Heikkinen._ Ei, ne annoin minä. Hän tosin sanoi surevansa itsensä
kuoliaaksi, mutta elää sitä sentään pitänee! Hyvästi! (Menee perälle).
_Henrikson._ Oivallinen mies!... Laskee ehkä liian tarkoin numeroita,
mutta ei siitä ole vahinkoa näinä aikoina!