46. _Samalle_, 22 p. syysk. 1860.

Rakas veli Kristuksessa! On sangen pitkä aika siitä, kun sain

tietoa sinusta; mutta toivon kumminkin, ettei terveytesi ole

huonontunut ja että Jumalan armosta voit kanssapuheilla olla

hyödyllinen vahvistukseksi uskovaisille ja esirukouksilla edistää

Jumalan valtakunnan leviämistä. Me elämme vakuutta vaativassa

ajassa, ja suuria taisteluita on maahan tulemassa. Mitta täyttyy

kyllä pian ääriinsä saakka ja Herran tuomiot tekevät lopun suuresta

sekasorrosta. Paavin valtaa ahdistetaan nyt niin kovin, että sen

perikato näyttää väistämättömältä. Samoin Muhammedin valtaa. Mutta

protestanttinenkin kirkko on puhdistettava; sillä uskottomuus ja

puoluehenki pääsevät monin paikoin voitolle, ja rakkaus heikontuu.

Meidän kaikkien täytyy vielä enemmän herätä hengelliseen elämään.

Meidän täytyy jättää kuori ja liittyä sydämeen. Ulkonainen

on näkyväinen, mutta katoovainen. Sisällinen on näkymätön,

ja katoomaton. Sentähden, rakas veli, on Herra pannut sinut

tautivuoteelle, johtaaksensa sinua sisällisemmin kaikessa totuudessa.

Ulkonainen vaikutus on vähitellen kokonansa jätettävä, että rukous ja

sisällinen seurusteleminen Jumalan kanssa olisi ainoana toimenasi.

Silloin voidellaan sinut Pyhällä Hengellä, voidaksesi jakaa

henkeä ja elämää sekä kaikille, jotka tulevat lähempään yhteyteen

kanssasi, että koko Jumalan seurakunnalle. Niinkuin Mooseksen kasvot

kirkastuivat, kun hän neljäkymmentä päivää oli ollut Herran luona

Sinailta, niin armoitetaan semmoinen Herran palvelija, että hän

loistaa, kuin aurinko ennen laskemistansa ja jakaa valoansa lähelle

ja kauas. Seuraa tätä Herran kutsumusta ja elä salattua elämää;

silloin on viiminen vaikutuksesi oleva vielä ihanampi kuin edellinen

vaikutusrikas elämäsi.

Nyt sanon jäähyväiset sinulle rakastettu veljeni. Olen ensi viikolla

lähtemässä Saksanmaalle, ja minun korkealla iälläni on epävarmaa,

saanko milloinkaan palata Suomeen. Tällä kertaa on kyllä päätetty,

että vietän ainoastaan talviajan lämpimämmässä seudussa ja keväällä

palaan takaisi; mutta kaikki on Jumalan kädessä, emmekä me saa edes

ajatella huomispäivää.

Vaikkemme koskaan ole nähneet toisiamme, olemme kuitenkin olleet

ystävät sisällisessä suhteessa, ja Jumalan armosta toivon yhtyvämme

siinä valtakunnassa, missä ei mitään eroa enään ole.

Armo ja rauha sinulle, rakas veli, ja kaikille, jotka rakastavat

kallista Vapahtajaamme Jesusta Kristusta. Amen.

Ferd. Uhde.

Henrik Renqvist · 第 53 / 97 题