Minun rakas veljeni! Molemmat mieleiseni kirjeet sinulta olen
saanut. Minä olen sydämestäni levoton siitä, että sinä hyväksyt
Ruotsalaisen harha-opin, joka estäessänsä armoa etsiviä sieluja
rukouksesta, estää heitä myös uskosta ja siten myös Vapahtajan
Jesuksen Kristuksen osallisuudesta ja yhteydestä, niinkuin J. Arndt
"Paradisin Yrttitarhassansa" sanoo: "Jollei kääntymyksettä harjoiteta
rukousta, väljenee usko ja häviää viimein." Vielä sanoo hän: ihminen
on lankeamisensa perästä veltostunut kaikkiin jumalisiin asioihin.
Ettei hän jäisi tähän tilaan ja turmeltuisi, on hän monenlaisilla
tutkimuksilla kehoittava ja herättävä itseänsä rukoukseen --
ja vielä: Jumala on niin määrännyt, ettei kenkään suullisetta
rukouksetta tule sydämelliseen rukoukseen. Kun nyt Ruotsalaisen
oppi rukouksista ei ole yhtäpitävä Arndtin opin kanssa ja minä
mieluisemmin uskon viimistä, kuin edellistä, koska viimisen oppi on
yhtäpitävä Jesuksen oman opin kanssa, niin ei minua voida houkutella
Ruotsalaisen oppia hyväksymään niin kauan, kun hän ei seuraa Jumalan
sanaa, niinkuin sen saarnaaja Arndt. -- Kyllähän tuon vähemmälläki
arvelemisella voipi ymmärtää, ettei Arndtin selitys petä, vaan sitä
vastaan Ruotsalaisen sekä oppi että esimerkki elämässä viepi pään
honkaan.