[1] Onko ihminen järjetön luontokappale? Tietysti on, koska syöpi
vertaisiaan.
[2] Kanaseni.
[3] Onko ihminen jumala? Varmaankin, sillä jumala ei mitään kaipaa.
Mutta en minäkään mitään kaipaa (s.o. runsaan aterian jälkeen). Siis
olen jumala. Joka oli todistettava.
[4] Välskärin aikana ei vielä ollut laadittu lakia, joka rauhoittaa
hirven meillä kokonaan.
[5] V. 1854 ampuivat englantilaiset ja ranskalaiset raunioiksi tämän
linnan.
[6] Tässä katsoi välskäri sopivaksi kehua oikein tarmonsa takaa sitä
onnellista aikaa, jolloin tiedekunnista ei mitään tiedetty ja välskäri
oli ainakin nykyaikaisen arkiaatterin arvoinen.
[7] Nämä vesikoetukset samoin kuin niitä vastaavat tulikoetukset, joita
tehtäessä syytetyn täytyi tarttua tuliseen rautaan, olivat jo kauan
tätä ennen käytännössä ja tavataan usein keskiajan kronikoissa
mainittuina. Kummallista kyllä, oletettiin, että ainoastaan perkele voi
pelastaa syyllisen, jotavastoin n.k. jumalantuomiot sisälsivät sen,
että Jumala ihmeen kautta pelastaa syyttömän.
[8] Gezelii den äldres minne, kirj. J. J. Tengström, siv. 106.
[9] Vrt. samaa teosta, siv. 142 ja seur. Piispa syytti Alanuksen leskeä
siitä, että tämä muka olisi käyttänyt erästä mynämäkeläistä naista
noituuteen, hankittanut itselleen takaisin erään koristeen ja muutamia
palasia sianlihaa, kiduttanut Dn. Enevaldia noidannuolilla ja tahtonut
taikajuomalla tuhota itsensä piispan puolison tämän sairaana ollessa.
Juttu kesti liki viisi vuotta ja vedottiin siinä lopulta Tukholman
neuvostoon, joka tuomitsi piispan maksamaan leskelle 400 talaria
hopeaa.
[10] Vrt. Åbo Tidn. 1795. N:o 8.
[11] Vrt. Åbo Tidn. 1792. N:o 19.
[12] Suullisten kertomusten mukaan.
[13] Jota lukija verratkoon edelliseen kertomukseen samasta retkestä.
[14] Seitsemän vuotta sen jälkeen aateloituna nimellä Wallenstierna.
[15] Anna Sofia katseli ihastunein silmin vanhaa isoäitiä, ikäänkuin
olisi tahtonut sanoa, että hänestähän oli välskäri saanut tuon kauniin
vanhuksen ihanteen. Vanhus ymmärsi tytön ajatukset ja nyökäytti
kiittäen, melkein liikutettuna hänelle päätään. Mutta välskäri ei ollut
huomaavinaan sanojensa vaikutusta, vaan jatkoi kertomustaan niinkuin ei
mitään olisi tapahtunut.
[16] Susanna tarkoittaa varmaankin tuota pfaltzkreivin arvonimeä, jonka
keisari Fredrik III antoi piispa Maunu III Särkilahdelle ja hänen
jälkeläisilleen, ei piispoille, vaan Turun tuomiorovasteille.
[17] Sparre suomeksi orsi, vuolihirsi. Suoment. muist.
[18] Tavataan Kantelettaressa I: 233, siv. 91.
[19] Würzburgin luona, jossa suvun päämies ennen muita tunki linnan
nostosillan yli.
[20] Kustaa Bertelsköld, kreivi, kuoli tammik. 29 p. 1658.
Lannistumattomana voittajana kuninkaansa puolesta lepää hän aallon
alla.
[21] Keihäät tehtiin tämmöisiin tilaisuuksiin hauraasta puulajista että
ne vahinkoa tuottamatta taittuisivat, jos sysäys tulisi olemaan liian
ankara.
[22] Historiallista.
[23] Juhana Gyllenstjerna.
[24] Sitä ennen oli ainoastaan 6 kreiviä ja 14 vapaaherraa.
[25] Saanemme tuonnempana tarkastaa sekä näitä että muita reduktsionin
yksityiskohtia.
[26] Kreivi Bertelsköldin oli tapana, aina kun oli vihoissaan, puhua
ranskankieltä, jonka tähden hän silloin myöskin puolisoaan teititteli.
Olemme kuitenkin katsoneet parhaaksi suomentaa hänen sanansa.
[27] Luodut vartavasten ottamaan, sanoivat hänen vihollisensa.
[28] Gyllenborg aateloitiin 1680, tehtiin vapaaherraksi 1689, kreiviksi
1695. Siihen aikaan kohottiin nopeasti.
[29] Kuolinvuoteellaan sanotaan Kaarle XI:n vierittäneen tämän
edesvastuun Gyllenborgin hartioille.
[30] Ruotsinkielisen. Suom. muist.
[31] Kaikkialla _vanhaa_ lukua.
[32] Köyhälistöä, tämän sanan nykyisessä merkityksessä, ei oikeastaan
siihen aikaan ollut olemassa. Päiväläiset, palvelijat, loiset,
mäkitupalaiset katsoivat, tavallisten olosuhteiden vallitessa,
kuuluvansa isännän perheeseen tai maahan.
[33] Fryxellin mukaan. Ei liene aivan sanan mukaan ymmärrettävä. Kirkot
voivat tulla lukituiksi senkin johdosta, että papit olivat kuolleet
tahi hädän ja puutteen tähden tulleet pakotetuiksi siirtymään pois.
[34] Toisten tietojen mukaan mikkelistä 1696 juhannuksen aikaan 1697.
[35] Saatavilla olleet tiedot on koottu valtioneuvos Pippingin kirjaan
"Historiska underrättelser om boktryckeriet i Finland" (S. T:de S:n
Toim. 1846.)
[36] Välskärin aikaan.
[37] Isokyrön pitäjä on suomalainen, jonka vuoksi kaikki kävi
suomenkielellä, mutta Larssonit puhuivat ruotsiakin, Bertelsköld,
samoin kuin kaikki _sen ajan_ Suomen aateliset, ymmärsi ja _puhui
suomenkieltä täydellisesti_.
[38] Elää ja antaa muidenkin elää. Suom. muist.
[39] Välskäri teki tässä virheen ajanlaskussa, sillä hän luki sanat
1734 vuoden lain mukaan.