Vignate synkistyi ja siristi silmiään. "Mitkä ovat ehtonne?"

"Vuoden palvelussopimus niin minun kuin kondottani kanssa ja

viisitoistatuhatta kultafloriinia kuussa."

"Taivas!" siunaili Vignate. "Viisitoistatuh... Muuten, tarvitsen tuskin

kondottaanne niin kauan."

"Voimakkaampihan olisitte ja voin vakuuttaa, että olisitte meihin

tyytyväinen."

"Saatte kymmenentuhatta avustanne tässä yrityksessä", ratkaisi Vignate.

"Toivotan hyvää huomenta", virkkoi Beppo. "Tiedän, että olen paremman

palkan arvoinen."

"Käytätte hyväksenne vaikeaa asemaani", marisi Vignate.

"Ja te unohdatte mitä olette minulle velkaa jo senvuoksi, että panin

henkeni alttiiksi tulemalla tänne." He riitelivät vielä puolituntisen,

ja messer Beppon sitkeys korvasi hyvinkin puuttuvat takeet hänen

rehellisistä aikomuksistaan.

Lodin herran oli lopulta taipuminen ja messer Beppo pisti

sopimuspergamentin taskuunsa. Syötyään aamiaista Vignaten pöydässä

lähti hän kaupungista viedäkseen uutisensa Desanan kardinaalille ja

valmistautuakseen tukemaan uutta isäntäänsä.

Aamu oli häikäisevän kuulas. Kaikki myrskynenteet olivat kadonneet

taivaalta. Beppo hymyili maantietä astellessaan, ajatellen, että elämä

tällaisena aamuna tosiaan oli ruusuista. Hän hymyili yhä saapuessaan

joitakin tunteja myöhemmin Facinon päämajaan Pavonessa. Facino istui

paraikaa puolisella kolmen kapteeninsa ja puolisonsa seurassa. Hän

kohotti kulmakarvojaan tulokkaan vallatessa tyhjän paikan pöydän

ääressä.

"Olet myöhästynyt, Bellarion. Olemme odottaneet sinua ja uutisia.

Yritettiinkö viime yönä kuljettaa elintarpeita linjojen läpi?"

"Kyllä", vastasi Bellarion.

"Pidätitte salakuljettajat?"

"Pidätimme. Siitä huolimatta pääsi muulijono kuormineen Alessandriaan."

Ällistynyttä tuijotusta. Carmagnola nauroi ivallisesti. "Kuinka, herra?

Vaikka pidätitte ajajat?"

Bellarion katsoi häntä väsynein, verestävin silmin. "Siitä huolimatta.

Minä ohjasin itse muulit Alessandriaan." Hän istuutui äänettömyyden

vallitessa.

"Sanot käyneesi Alessandriassa?"

"Linnoituksessa asti. Söin aamiaiseni Lodin herran seurassa."

"No, mutta selitä, Herran nimessä!" puuskahti Facino ärtyneenä.

Bellarion selitti.

Ruhtinattaren ritari · 第 82 / 135 题