Facinon suu loksahti auki. "Eipä ole pääsi paperista!"

"En vaarantanut mitään. Boucicault on kauppias. Luulenpa, että olisin

saanut hinnan tingityksi allekin viisitoistatuhatta, ellette olisi

maininnut juuri tätä summaa kirjeessänne. Minun ei tarvinnut lähteä.

Hänen viestintuojansa pyysi minua odottamaan, ja sopimus tehtiin teidän

mainitsemillanne ehdoilla. Erosimme hyvinä ystävinä, lahjoittipa

valtuutettu minulle vielä kaiken kukkuraksi hienon asevarustuksenkin."

Facino nauroi täyttä kurkkua ja taputti Bellarionia olalle. Nyt oli

jouduttava uuden Broletton palatsiin, missä neuvosto odotti.

Neuvoston istunnossa kävi Facino suoraan asiaan.

"Hyvät herrat", sanoi hän, "Milanon turvallisuuden vakuuden näette

niissä tuhannessa peitsimiehessä, jotka olemme Ranskan kuninkaalta

saaneet käytettäväksemme. Voimme nyt lähteä kolmellatuhannella

miehellä Buonterzoa vastaan. Teidän kauttanne lähetän kaupunkilaisille

tervehdykseni: nukkukoot yönsä rauhassa! Hyvät uutiseni eivät pääty

vielä tähänkään." Hän tarttui Bellarionia olkapäihin ja sysäsi häntä

eteenpäin. "Sopiessaan monsieur Boucicaultin kanssa apujoukon palkasta

on ottopoikani säästänyt Milanolle viisitoistatuhatta floriinia

kuukaudessa, eli arviolta kaikkiaan kolmestakymmenestä viiteenkymmeneen

tuhanteen floriniin." Hän laski sopimuspergamentin neuvoston pöydälle

tarkastettavaksi.

Neuvosto ei voinut olla lausumatta tyytyväisyyttään julki. Facino

painosti vielä kerran messer Bellarionin älykkäisyyttä. Tällainen

kaukonäköisyys ja huolellisuus oli sotilaassa harvinainen piirre.

Neuvoston puheenjohtaja piti pienen puheen, myöntäen hänen olevan

oikeassa ja lausuen neuvoston kiitokset messer Bellarionille.

Kiitollisuudenilmaus ei kuitenkaan supistunut vain sanoihin.

Riemastunut neuvosto päätti lopulta lahjoittaa messer Bellarionille

viisituhatta florinia näkyväksi tunnustukseksi hänen toiminnastaan.

Näin havaitsi Bellarion odottamatta olevansa — omasta mielestään —

rikas. Puheenjohtaja pudisti hänen kättään ja entinen Pisan ruhtinas,

herttuan holhooja, Gabriello Maria Visconti, seurasi esimerkkiä.

Kerrankin joutui Bellarion hämilleen.

Ruhtinattaren ritari · 第 57 / 135 题