vv. 5, 6. K. XXIV: 190.
vv. 23-30. Muilla oli muut hartaat odotuksensa, minulla vaan aina
poikani ja miniäni tulo mielessä; k. XXII: 57, 58.
v. 29. Ylistyssanalla korottaa poikansa veljen kunniaan.
vv. 33, 34. Tarkasti kuunnellessaan piti niin kauvan päätään ja
sykeröään kallella, etteivät siitä enää olleet suoriutua entiselleen.
vv. 43, 44. Muistuttaa vanhoista tavoista, jolloin morsian piti
väkivallalla ryöstää. Niin vieläki muutamissa sivistymättömissä
kansoissa tapa vaatii ryöstämään morsianta, jos kuinka mielellään
ilmanki lähtisi ja vanhempansa myös antaisivat hänen mennä.
v. 46. Lehmuspuiseksi sanottanee seinää siitä, että sen vieressä
kasvoi lehmuspuita.
v. 52. Käsi morsiamen ympäri.
v. 65. Jolle syötäissä usein oli sorsanluita nakeltu.
vv. 65-70. Ääntelivät odotus-aikansa lyhentämiseksi.
vv. 80, 81. Morsiamen kasvot olivat peitteessä.
v. 95. Valkeanverevä.
vv. 95-100. K. XI: 211-218, XIX: 62, 63.
v. 110. Isoissa taloissa on leveät lavitsat eli penkit, joilla sopii
vaikka yönsäki nukkua.
v. 119. Oluen myymäpaikkoja löytyi jo silloinki.
v. 129. Ei tarvitse ruokain loppumista pelätä.
vv. 135, 136. Emäntä siis elköön panko pahaksi, jos hanki seuraa
vanhaa tapaa.
vv. 151, 152. Yönsä metsässä viettänyt.
vv. 153, 154. Ei ole kerinnyt päätänsä harjaamaan ja silmiänsä
pesemään, vaan heti työhön tarttunut.
vv. 155-160. Hyvään taloon kaikki poikkeevat.
vv. 167, 168. Varhaisesta nousennasta kiitettiin isäntää, niin jo
toisilla sanoilla emäntääki.
vv. 177-182. Laiskat vaimot kääntelivät maltaitaan korennolla, kun
eivät kehdanneet kymärryksissä olla ja käsillään sitä tehdä. Eivätkä
myös pitäneet saunan raittiudesta oikeata huolta, ei aina lavankaan
puhdistamisesta, ennenkun mallasjyvänsä sille levittivät; k. XXIII:
139-142.
vv. 191, 192. Hevoisen kunniaksi sanottu.