vv. 2-6. Kolmatta ansiotyötänsä (k. VIII: 102-108) Väinämöinen ei
kyllä ollutkaan oikein täytetyksi saanut, sillä tämä oli uusi pursi
(k. XVI: 4), lähtee kuitenkin onneansa koettamaan.
v. 4. Kassapäätä.
vv. 7-14. Kosiomatkalle lähtiessänsä piti kaikki parhain päin
koristaa.
v. 44. Purren haltialta.
v. 65. Salmilta, joissa saksat eli kauppiaat laivoillaan kulkevat.
vv. 78-80. Ensimäisessä vastauksessaan Väinämöinen vertasi neittä
loheksi, toisessa hanheksi ja tässä kolmannessa muistuttaa sodasta,
joka ehkä oli tarjona Pohjolaan päästyänsä.
vv. 81, 82. Säärivarsi oli muinaisaikoina korkeuden mitta ja samoin
polviki. Muita mittavertoja olivat: kynnen mustukainen, kynsi,
sorminivel, sormi, peukalo, syrjäkämmen, vaaksa, kyynäsvarsi,
kirves-, keihäs- tahi sauvan varsi, syli jne. Korkeusmittoja
tavallisesti osotettiin pystössä olevilla, pituusmittoja maassa
makaavilla esineillä.
v. 91. Jouset valmiina keulassa, jossa ensin tarvittiinki.
vv. 109-111. Lapset ja muutki, kun ovat jotain erinomaista
tietävinänsä, useinki alottavat puheensa kysyen: "mitä annat, niin
sanon -- -- --". Semmoinen palkan kysyntä on kuin kehotteena saamaan
toista tarkemmin kuulemaan.
v. 134. Hietaisia rantoja.
vv. 139-148. Sen-aikuisen sivistyksen todistus; k. X: 261-266.
v. 166. Koira nimittäin haukkui siellä.
vv. 167, 168. Kun itse mitään ei nähnyt eikä kuullut, niin alkoi
tarkastella sinnepäin, kunne koiran nenä osotti.
vv. 171-174. Meri tahi joki oli sulana, vaikka rannoilla oli lunta
rekikeliksi.
vv. 187-192. Pihlajasta tulessa taisi pihkua punaisempaa tahi
valkeampaa nestettä; edellistä tässä verrataan vereksi. Löytyi
kyllä muitakin arpakeinoja, joiden avulla tulevista tahi muista
tietämättömistä asioista pyydettiin selkoa; k. XLIX: 33-36.
vv. 197-200. Meden vuotaminen oli oudompi tapaus, jonka Suovakko
kuitenki tiesi selittää. Sama Suovakko taisi olla joku kulkuakka. Jos
olisi _Suomakko_ tahi _Savakko_, niin sana merkitsisi Suomen tahi
Savon akkaa.
v. 216. Olutta silloin pidettiin jokapäiväisessä elämässä, sillä
vieraita varten sitä ei nytkään ollut tietty panna.
vv. 218, 219. Lienee tapana ollut tytön mielisuosionsa osotteeksi
kosijalle olutta tarita.
vv. 221, 222. Kosiolahjoja.
vv. 225, 226. Osottaa tyttöin mieltänsä myöten saaneen valita, kenen
tahtoivat. Mutta kun silloinki moni tyttö vanhempainsa kehotuksesta
taisi rikkaan kosijan rakkaan sijasta ottaa, niin sitä kehotusta
tahi yllytystä sitte jälkeenpäin, kun katui kauppaansa, vertasi
myymiseksi, josta muutamat ovat päättäneet, vanhemmilla tapana olleen
myydä tyttärensä miehelle.
v. 234. Teräs- tahi rautanavoista pyöriville ja rautavanteisille
teloille.
vv. 237, 238. Kiiruhti kysymään, ennenkun Ilmarinen ennätti paikalle.
Sanoista _ikuinen ystävä, kainaloinen kana_ j.m. voisi päättää
naisten tilan niinä aikoina ei olleenkaan niin kovan, ylenkatsotun ja
orjallisen, kun moni sen on luullut olevan.
vv. 241-244. K. VIII: 101-108.
vv. 247-254. Kokee kaartelemalla vastata; k. vv. 2-6, muist.
vv. 256-266. Tyttö, kun ymmärtää Väinämöisen ei täyttäneenkään
määrätyötänsä, kieltää lähtevänsä hänelle, ja laskee lisäksi muutamia
komppasanoja vastaukseksi Väinämöisen kehumiselle purrestansa.