12. RUNO

v. 20. Suuttui, kun nainen oli valansa unhottanut, ja ehkä senki

tähden, kun hänen kylänkäyntinsä osotti kyllästymistä koti-elämään.

v. 24. Luultiin sillä tavoin lujemmaksi sota-aseita vastaan tulevan.

vv. 31-36. Nä'in unissani koko tuvan valkean vallassa olevan. Outoin

unien aina luultiin jotain erinomaista ennustavan; k. XLIX: 33-36.

vv. 38, 39. Tällä vertauksella myös komppaa naista valansa

unhottamisesta.

vv. 47, 48. Pohjan neiden kylmyys kosijoita vastaan lienee

Lemminkäistäki harmittanut.

vv. 53, 54. Kummaksi katsottiin niinäki aikoina kaksi- ja

monivaimoisuutta.

vv. 57-60. Joihin oli näyttänyt mielensä tekevän.

vv. 65, 66. _Lapin_ nimellä silloin ymmärrettiin rajakansoja yleisesti,

_Turjan_ sana sitä vastaan lienee Jäämeren rannoilla Skandinavilaista

kansaa osottanut.

vv. 76-78. Eivät voineet pienintäkään vahinkoa minulle saattaa.

vv. 87, 88. Turjan kansalla oli oma, erinäinen kielensä.

v. 92. Nakkasi suan kiivastuneena seinää vasten kädestään, jonne se

puuttui seinän ja patsaan väliin.

vv. 95-98. Yhtä helppo on saada tuosta suasta verta vuotamaan, kun

minustaki. Niillä sanoilla, jotka joku kiivastuneena ja innossaan

lausui, arveltiin aina erinomainen voimansa ja merkityksensä olevan.

v. 105. Kutsui viheltämällä luoksensa.

vv. 115, 116. Kuvaus kevyestä, joudukkaasta kulusta.

v. 124. Maan eli Mannun haltioita.

vv. 129-132. Luultiin sen voitolle pääsevän, joka ensin havaitsi

vastustajansa.

vv. 145-148. Tahtoi riitaa alotella, jotta siitä saisi syytä

kiivastuaksensa ja loitsu-intoon päästäksensä.

vv. 158-160. K. X: 114-116.

vv. 163, 164. Täydessä innossansa eli haltioissaan Lemminkäinen oli

kokonaan toisen näköinen.

v. 174. Umpisilmäksi runo tavanmukaisella ylellisyydellänsä sanoo

vähänäköistä.

vv. 183, 184. Semmoiseen katalaan en tahdo mahtiani menetellä.

vv. 189, 190. Tuonen eli Tuonelan joella, salolla, kankaalla jne.

useinki tarkoitetaan vaarallisia paikkoja yleensä, joissa Tuoni eli

Tuonen väki oli vahtimassa, jos ketään tulisi, joka niissä löytäisi

surmansa. Sen he sitte heti korjasivat Tuonelaan. Sama merkintä voipi

Manan ja Manalan sanoilla olla.

Kalevala (1862): Lyhennetty laitos · 第 69 / 107 题