Varsinaisesti luovilla hengenaloilla pääsee tämä yksilöllinen
kehittymättömyys tuntuvammin esiytymään kirjallisuudessa ja
näyttämötaiteessa kuin säveltaiteessa ja kuvaavissa taiteissa.
Nämä, sävel- ja kuvaamataide ovat kielellisten rajojen ylä- ja
ulkopuolella ja senvuoksi välittömämmässä kosketuksessa ja
vuorovaikutuksessa niin yleiseuropalaisten hengenvirtausten kuin koko
kotimaisen henkisen viljelyksenkin kanssa.
Korkeampi säveltaide ja ylimykselliset kuvaamataiteet edellyttävät
kaikkialla erikoistunutta ja vaurastunutta henkistä ja aineellista
viljelyä. Niinpä viihtyvät meilläkin nämä valitummat
muototaiteet etupäässä ruotsinkielisen yläluokkamme sekä
hienostuneen ja kouliutuneen taidevaiston että aineellisen
kannatuksen varassa. Tämän yleisöpiirin valikoimisen aisti ja
ymmärtävä, myötätuntoinen harrastus on siksi sekä valpas,
herkkä ja varma että armoton, että taiteenharjoittajat itsekin
tulevat tämän sekä kiihoittavan että ankaran ja karaisevan
henkisen ilmakehän vaikutuksesta pakoitetuiksi ja kannustetuiksi
tiiviimpään itsekritiikkiin, keskitetympään voimien kokoomiseen,
kohdistamiseen ja ponnistamiseen ja kantavat nämä taide-alat
senvuoksi meillä suhteellisesti puhtaampaa ja valitumpaa muotokurin
leimaa.
Hataran mitättömyyden, suurentelevan keskinkertaisuuden ja
kaikellaisen teeskennellyn taideluomisen on senvuoksi vaikeampi
näillä aloilla saavuttaa ainakaan pysyvämpää jalan- ja arvosijaa,
jatkuvaa näkömenestystä, kun taas todellinen luova voima tulee
vaistoisammin huomatuksi ja nostetuksi oikeuksiinsa, saaden
virittävässä ja hedelmöittävässä yleisessä myötätunnossa
kiihottimen yhä syvempään, suurempaan ja ankarampaan
luomiseen.--Aineellisesti osoittautuu tämä ruotsinkielisten
yleisöpiiriemme kannatus näitä taidealoja kohtaan taas siinä,
että nämä yleisöpiirit yhä edelleenkin muodostavat meillä
jalompien musiikkitilaisuuksien taajan, uskollisen ja hallitsevan
kantajoukon ja että yleiseuropalainen musiikkielämä meillä
aineellisesti on mahdollinen vain näiden piirien varassa. Näiden
samojen yleisöpiirien varavampaan ja auliimpaan ostokykyyn on
lukuisten kuvaamataiteilijaimmekin niinikään etupäässä
perustettava niukka aineellinen toimeentulonsa.
Tämä asiantila ei kuitenkaan oikeuta mihinkään päätelmiin
erikielisten yleisöpiiriemme suuremmista tai vähemmistä
taiteellisista edellytyksistä. Jos nimittäin alkaa vertailla
suhdetta suomen- ja ruotsinkielisen yleisön taideharrastuksen ja
luovan taiteellisen tuottavaisuuden välillä, huomaa nopeasti,
että--miten vireä ja herkistynyt ruotsinkielisten yleisöpiiriemme
taidetaju ja -harrastus onkin--tuottavat taitelijat siitä huolimatta
kuitenkin hallitsevalta enemmistöltään kuuluvat suomenkieliseen
yleisöryhmään. Tämä onkin luonnollista ja aivan kuten tulee
ollakin terveessä yhteiskunnassa. Luovat voimat kohoovat pohjan
vereksistä voimista, ylemmät, aineellisen ja henkisen kultuurin
saavuttaneet yleisöpiirit taas muodostavat sen suojaavan ilmakehän,
jonka turvissa, hoivissa ja kurissa herkät sisäiset hengenilmiöt
voivat aukoa ja kehittää arat terälehtensä.--Tämäkin kohdaltaan
viittaa sekin vain siihen, mikä olisi oikea ja terve, kansallisesti
ja sivistyksellisesti satoisin elämänsuhde erikielisten
kansalaisryhmiemme välillä: kumpikin ryhmä toisensa hoivana ja
voimana, toisensa elävöittäjänä ja väkevyytenä.