Kielipoliittisessa taistelussamme nykyään esiytyvä pyrkimys
käsittää erikieliset kansalaisryhmämme vereltään eri rotuisiksi
perustuu siis eräänlaatuiseen näköharhaan. Historiallisten
olosuhteiden luoma kieliero, sivistyksen vanhemmuuden aiheuttama
kehitystasoero, verrannollisesti runsaampi verellinen ja
traditionellinen pohjautuminen länsisuomalais-hämäläiseen
kansapohjaan ja -laatuun yhtyneenä jonkinvertaiseen--vaikka luultua
paljoa vähäisempään--veren vierauteen vain ovat ne rajaviivat,
jotka eroittavat ruotsinkielisen sivistyneistömme nuoremmasta
suomenkielisestä sivistyneistöstä ja jotka väärintajuttuina ja
väärintulkittuina tunnevaikuttimina ovat tehostaneet näiden
erikielisten kansalaisryhmiemme vierautumista toisistaan siinä
määrin, että harhautunut ja harkitsematon yleistajunta on johtunut
antamaan näille tilapäisille ja pinnallisille laatueroille jopa
ratkaisevan rotueron sisällön ja merkityksen.
* * * * *
Jos olisi mahdollista laatia seikkaperäinen sukutilasto
sivistyneistömme polveutumisesta, kävisi siitä epäilemättä
varsin selvästi ja vakuuttavasti ilmi tämän sivistyneistön
vallitseva suomalaisuus. Tietysti on tämä sivistyneistö sulattanut
itseensä tuntuvat määrät ruotsalaista ja muutakin kansainvälistä
ainesta, mutta kanta-ainekseltaan on se kuitenkin aina ollut ja
pysynyt suomalaisena.
Läheinen valtiollinen yhteytemme Ruotsin kanssa on aiheuttanut
kummankinpuolisen vilkkaan virkamies- ja sotilassukujen vaihdon.
Keskiaikainen vilkas hansakauppa ajoiksi puolittain saksalaistutti
kaupunkimme. Lukuisten sotain aiheuttama kestävä
palkkasoturijärjestelmä ja muut olosuhteet ovat kuten Ruotsiinkin
vetäneet tänne meillekin aikojen kuluessa runsaitakin
tulokasmääriä, joista useat valta- ja sivistyssukumme polveutuvat.
Varsinkin saksalaista ainesta on Saksasta ja Itämerenmaakunnista
saapunut tänne niin runsaasti, että meillä polveutuu jopa
useampikin valtasuku saksalaisesta kuin alkuperäisesti ruotsalaisesta
kantaisästä.
Mutta on huomattava ensinnäkin, että nämä tulokkaat ovat saapuneet
maahamme varsin pitkänä, useamman vuosisadan kestävänä
ajanjaksona, että ne eivät koskaan ole saapuneet niin tiheinä
ryhminä, että ne hetkellisestikään olisivat saavuttaneet
henkisesti vallitsevaa asemaa yhteiskunnassamme, vaan että ne ovat
saapuneet siten yksitellen, tilapäisesti ja vähitellen, että
kunakin ajankohtana uudet suvut aina täydellisesti ovat ennättäneet
sulautua jo olevan kansallisen ympäristön pohjalle,
naturaliseerautua historiallisesti ja kansallisesti suomalaiseen
sivistyskehään tuoden ainoastaan uusia aineksia, uutta
kehitysvirikettä siihen, verestäen sitä, mutta mitenkään
ratkaisevammasti sen sisäistä suuntaa ja laatua muuttamatta.
Suomalainen kansallisuus on jokaisena ajankohtana tasaisesti ja
vaikeudetta jaksanut siinä määrin sulattaa nämä uudet ainekset
historialliseen ja sivistykselliseen kokonaisuuteensa, että nämä
uudetkin sulatetut ainekset jo vuorostaan ovat myöhäisempiin
tulokkaisiin nähden välittömästi ja ehdottomasti kuuluneet siihen
sulattavaan kansalliseen pohja-aineistoon, jonka helmaan nämä
myöhäisemmät tulokkaatkin taas vuorostaan jäljettömästi
haihtuvat.
Vielä on otettava huomioon, että tänne saapuneista tulokkaista
todennäköisesti enimmät ovat vasta täällä, suomalaisessa
ympäristössä perustaneet perheen ja että sukujen myöhempipolviset
jälkeläiset--lukuunottamatta avioliittoja tällaisten tulokassukujen
omassa kehässä--runsaasti ovat joutuneet perustamaan avioliittoja
puhtaasti suomalaisenkin ympäristön pohjalle, joten vierasperäisten
sukujemmekin vierasverisyys täten jatkuvasti ja kestävästi on
joutunut ohenemaan ja kulumaan, ja että tällä vierasverisyydellä
lopulta on enää vain historiallista, mutta ei sanottavaa
kansallisrodullista merkitystä.
Sukujen alkuperää ratkaistaessa on myöskin otettava lukuun sekin
seikka, että sukujen alkuperän määritteleminen monessa tapauksessa
on suoritettava hyvin epäiltävien sukutarinain perustuksella. Varsin
usein saattaa puhtaasti kotimainenkin suku tällaisten sukutarinain
valossa esiintyä vieraana. On nimittäin aina ja kaikissa oloissa
ollut kiehtova eksoottisuutensa vieraalla alkuperällä, ja
mielellään vaippaa arkisinkin sielu viattomalla runollisella
itsekultauksella alkuperänsä siihen vaatimattomaankin romantiikan
heijastukseen, jonka jossakin suhteessa epätavallinen ja poikkeava
polveutuminen voi antaa. Kun norjalainen poroporvari, jolla ei ole
muutakaan häikäisevämpää sukupuuta esitettävänään, kuitenkin
tahtoo saada jotakin romantiikan heijettä, jotakin taikaisen
demoonisuuden vilettä vereensä ja sukuperäänsä, tarinoi hän
heikkona hetkenään mielihyväisesti jostakin esi-isästään, jonka
suonissa on juossut pisara suomalaista tai lappalaista verta. Ja yhtä
herkällä runollisella luomiskyvyllä unelmoi jokin kuopiontakainen
Asikainen savolaissuoniinsa puhdasta Asa-verta jostakin
epämääräisen muistotarinan haamuttelemasta kanta-isästä--tekee
tämän silläkin uhalla, että kerran johtelemiseen johduttua suku
tulee juonnetuksi hamaan kantaisään »asinukseen» asti.--Senpä
vuoksi lienevät ne suvut, joiden alkuperästä tiedot ovat
epämääräiset tai ristiriitaiset, useimmissa tapauksissa
oletettavat kotimaisiksi.
Jos alkaisi päätellä sivistyneistömme yleistä
kansallisperäisyyttä sukutieteellisen kirjallisuutemme antamien
tietojen perustuksella, johtaisi sekin menetelmä osaksi vääriin
päätelmiin. Tässä kirjallisuudessa joutuu nimittäin
sivistyneistömme vieras alkuperä esiytymään tuntuvasti
korostetumpana, kuin minä se esiintyisi, jos olisi käytettävissä
laajempi aineisto. Eri sukukirjoissamme käsitellään ainoastaan
aatelistoamme ja ilmekkäimpiä sivistyssukujamme, kun taas
sivistyneistön määräävän kokonaisuuden meillä kuten muuallakin
muodostaa sankka, keskipinnan tasoon ja nimettömyyteen verhoutuva
sukumetsä. Nyt ovat tulokkaat irrallisen, elokkaan alotetarmonsa,
seikkailevan ennakkoluulottomuutensa--sekä henkisen että aineellisen
varallisuutensa niin sanoakseni käteisyyden ja käytettävyyden
vuoksi--kaikkialla ja kaikissakin olosuhteissa etupäässä liittyneet
kulloisenkin uuden ympäristönsä toimivaan intelligensiin, sen
elokkaimpaan ja esiintyvimpään kerrokseen. Siten etenkin meillä,
jossa tulokkaat säännöllisesti ovat tulleet paljoa
kehittyneemmistä oloista vielä verrattain alkuperäiseen,
viljelemättömään ympäristöön ja siten jo sinään taitoineen ja
tietoineen joutuneet sivistystekijöiksi uudessa ympäristössään
saavuttaen täten aineellisen vaurauden ja yhteiskunnallisen aseman,
joka on helpoittanut heidän jälkeläisilleenkin tällä
saavutetulla, näkyvällä yhteiskuntatasolla
säilymisen.--Sivistyneistö kokonaisuudessaan--myöskin vähemmän
ilmekkäät ja etualalle päässeet, keskipinnan varjoon painautuneet
suvut lukuunotettuina--on kaiken todennäköisyyden perustuksella
ollut vielä tuntuvasti suomalaisempi kuin mitä näkyvimmistä
sivistyssuvuista tehdyt johtopäätökset oikeuttavat
päättelemään. Ja tämä hallitsevasti suomalainen
yläluokka-kokonaisuus on kuitenkin kautta kaiken historiallisen
kehityksemme ollut sinä ainesmerenä, jolla alkuperäisesti puhtaasti
vieraatkin suvut ovat pitkäaikaisessa, useampipolvisessa
oleskelussaan tässä maassa joutuneet verestämään itsensä ja
vähitellen monessa polvessa tapahtuneiden avioliittojen jälkeen
kansallisesti ja verellisestikin liittymään ja sulamaan uuteen
elämänympäristöönsä.
Nämä kaikki asianhaarat lukuunotettuina, voinee suurin piirtein
katsoen väittää, että sivistynyt yläluokkamme 1800-luvun
keskivaiheilla täydellisestä ruotsinkielisyydestään huolimatta
kansallisesti oli hallitsevassa määrässä suomalaista, ja että se
verellisesti kuten sivistyksellisestikin oli Suomen kansaa.
* * * * *