XXVI Luku.

Moitteet ja niiden poistuminen.

Mitä moitteisin tulee ja niistä pääsemiseen, kuinka monta lajia ne

ovat ja mitkä, tulee täten tutkijalle selväksi. 2. Koska runoilija,

yhtä hyvin kuin maalaaja taikka mikä kuvantekijä tahansa, on

kuvailija, niin täytyy hänen kolmesta aina kuvaella yhtä: joko mitä

oli taikka on, tahi miksi sanotaan ja luullaan, taikka minä oleman

pitäisi. 3. Näiden kertominen aikaansaadaan lausekeinolla, murteilla

ja metaforilla. Monta muutakin intolausetta löytyy runollisessa

lausetavassa, sillä tämmöisiä me sallimme runoilijoille.[184] 4.

Paitsi sitä ei olekkaan sama oikeuden ohje valtio-tieteellä

ja runotaiteella, eikä myöskään millään muulla taiteella ja

runotaiteella.[185] 5. Itse runotaiteessa voi tapahtua kahdenlainen

virhe: toinen itse luontoon toinen sivukohtiin koskeva.[186] 6. Jos,

näet, joku ottaisi kuvaellakseen jotain mahdottomuutta,[187] niin se

on virhe taiteen itse luontoa vastaan; mutta jos yritys on oikea,[188]

vaan hevosta esitetään molemmat oikean puolen jalat yhtä aikaa

ojentavaksi, tahi jotain muuta, mikä missäkin taiteessa virheenä on,

esimerkiksi lääke-tieteessä tahi muussa, niin tämä, vaikka kuinka

mahdottomia laadittaisiin, ei ole virhe itse luontoa vastaan. 7.

Sentähden on mitä näissä asioissa on nuhdeltu, tältä kannalta

tarkastaen poistettava. Ensiksikin on virhe tehty, jos semmoista

sepitsee, joka itse taiteelle on mahdotonta. 8. Mutta oikein se on,

jos se saavuttaa taiteen oman tarkoituksen. Tämä tarkoitus on jo

mainittu: jos se, näet, täten tekee itse päätarkoituksen tahi jonkun

muun osan vaikuttavammaksi. Esimerkiksi Hektorin vainoominen. 9.

Mutta jos tarkoitus olisi voitu paremmin tahi kehnommin saavuttaa,

ja virhe olisi näihin nähden tehty itse taidetta vastaan, niin se

tosin ei ole oikein; sillä, jos vaan mahdollista on, ei saa ylimalkaan

missäkään kohden virhettä tehdä. 10. Tuleepa sekin kysymykseen, mitä

vastaan virhe on tehty, itse taidetta vaiko jotain muuta sivukohtaa

vastaan. Vähäpätöisempi on, näet, se jos joku ei tiedä, ettei

naarashirvellä ole sarvia, kuin jos hän sen kehnosti maalaisi. 11.

Jos taasen sitä moititaan, ettei kuvattu ole totta, [niin siihen

sopii vastata:] senlaista kuitenkin, minlaisena sen oleman pitäisi;

sanoihan esimerkiksi Sofokles esittävänsä ihmiset senkaltaisiksi,

kuin niiden pitäisi oleman, mutta Euripideen senkaltaisiksi kuin ovat;

tällä tavalla tästä moitteesta on pääseminen. 12. Jos ei näitä

kumpaisiakaan sovi esiin tuoda, niin sanottakoon, että ihmiset sitä

siksi sanovat, niinkuin esimerkiksi kaikki, mitä jumaliin koskee.

13. Saattaa kyllä tapahtua, ettei näin sanotut ole parempia,[189]

eikä tosiakaan; mutta, niinkuin Xenofanes sanoopi, näistä ei satu

olemaan tietoa. 14. Saattaapa ne kehnompiakin olla, mutta kuitenkin

todenperäisiä, esimerkiksi mitä aseista sanotaan:

Pystyssä keihäät,

Maassa varsien päät.[190]

Sillä semmoinen oli tapa silloin, niinkuin vielä nytkin

Illyrialaisilla. 15. Jos taas tulee puheeksi, onko joku jotain hyvin

vai huonosti puhunut tai toimittanut, ei tämä ole tarkastettava

ainoastaan itse tehtyyn tahi sanottuun katsoen, onko se arvoisaa

vai huonoa, vaan myöskin toimittajan tahi puhujan suhteen, keneltä,

milloin, kenelle ja mistä syystä se on tehty, esimerkiksi suuremman

hyvän saavuttamiseksi tahi suuremman pahan estämiseksi. 16. Mitä

lausekeinoon tulee, niin on se tarkastamalla selitettävä, esimerkiksi

murteellisuudella:

ούρήας μεν πρώτον,

sillä luultavasti hän ei tarkoita muuleja, vaan vartijoita.[191]

Ja Dolonista

ός δή τοι εΐδος μεν έην κακός,[192]

jossa hän ei tarkoita epäsuhtaista ruumista, vaan rumaa kasvojen

muotoa, sillä kasvojen puolesta kaunista kutsuvat Kretalaiset

kaunomuotoiseksi (εύειδές). Ja

ζωρότερον dε κέραιε[193]

ei merkitse vedellä sekoittamatonta viiniä, niinkuin sitä juomareilla

on, vaan "joutuisammasti". 17. Muutamia on taas metaforissa lausuttu,

esimerkiksi:

Toiset jumalat kaikki ja miehet

Nukkuivat koko yön;[194]

myöskin sanoo hän:

Mutta kun silmillään nyt hän tarkasti Troialais-maata,[195]

-- -- -- -- -- --

Huilun ja syringin ääniä yhdessä -- --.[196]

öillä knvannollisesti sanotaan "kaikki" monen sijasta, koska "kaikki"

on jotain monilukuista. Ja

Runousoppi · 第 43 / 49 题